27.12.2021

Vedyn voimalla: Vedyn rooli ”henkilöautoissa on hyvin rajallinen”

Sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä: ”Vaatisi monta samanaikaista teknistä läpimurtoa, että vetyauton kustannustehokkuus olisi edes lähellä akkusähköautoa.”

Täyssähköautot ja ladattavat hybridit sähköistävät nykyliikennettä, mutta mikä rooli tulevaisuudessa on polttokennoteknologialla eli vetyautoilla?

Kysyimme asiantuntijoilta näkemyksiä vetyautoilusta. Ne esitellään neljän artikkelin voimin. Tässä artikkelissa näkemyksensä vetyautoilusta esittää sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä.

Energiateollisuus ry edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.

Kuinka tärkeä rooli vetyautoilla on liikenteen päästöjen vähentämisessä?

– Henkilöautojen tapauksessa on hyvin rajallinen. Vaatisi monta samanaikaista teknistä läpimurtoa, että vetyauton kustannustehokkuus olisi edes lähellä akkusähköautoa. Tämä arvio perustuu autonvalmistajien julkaisemiin tiekarttoihin.

Mitkä ovat keskeisimmät edistysaskeleet, jota tarvitaan, jotta vetyautoilu voisi yleistyä Euroopassa ja eritoten Suomessa?

– Kustannustehokkuudessa pitäisi saada massiivisia parannuksia per heti. Tämä koskee huolto- ja korjauskustannuksia, puhtaan vedyn valmistuskustannuksia, tankkausasemien rakentamis- ja operointikustannuksia, ja niin edelleen. Kaipaisin myös riippumattoman tahon käyttötestejä vetyauton toimivuudesta erittäin kylmissä olosuhteissa (alle -30 C). Akkusähköautoille tällaisia testejä on tehty jo monta vuotta ja autot ovat toimineet odotetusti.

Kuinka lähellä tai kaukana on aika, että vetyautoilu on aito vaihtoehto kotitaloudelle?

– Mikäli teknisiä läpimurtoja ei tapahdu, niin en näe vetyhenkilöautoja kovin merkittävänä vaihtoehtona kotitaloudelle. Jos akkusähköautoja pidetään kalliina, niin vetyautot ovat siitä vielä paljon kalliimpia. Ja toisin kuin sähkön lataamisen tapauksessa, vedyn tankkaamisella hintaeroa polttomoottoriautoihin ei saa kurottua kiinni.

Millaisia kuluttajilla suunnattuja hankintatukia tai muita kannustimia tarvitaan, jotta tulevaisuudessa tavallisella kotitaloudella olisi mahdollista valita vetyauto arkiautokseen?

– Hankintatukien tulee olla teknologianeutraaleja, eli kaikki nollapäästöisiksi laskettavat teknologiat tulee olla samalla viivalla.

Tulisiko mahdollisten hankintakannustimien tai verohelpotusten olla teknologianeutraaleja?

– Ehdottomasti. Päästöt ratkaisevat. Myös elinkaaripäästöjen tapauksessa akkusähkö ja vety ovat suhteellisen samalla viivalla, vaikka akkusähköauto onkin vetyautoa jonkin verran vähäpäästöisempi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomi takamatkalta vetyyn

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood ja P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit kirjoittivat vastikään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (18.11.2021) kriittisen arvion Suomen asemasta Euroopan vetykartalla.

Kirjoituksen ydin oli, että Suomessa on alettu heräämään vedyn tuomiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ajoituksen osalta Suomi lähtee takamatkalta muuhun Eurooppaan verrattuna. Tuo etumatka pitäisi kirjoittajien mielestä pikaisesti kuroa kiinni.

”Suomessa puhutaan vetystrategian valmistelusta, kun muualla rakennetaan jo tuotantolaitoksia ja tarvittavaa infraa niiden ympärille.”

Kirjoittajien mukaan kaasuautojen edistämisen rinnalla Suomessa tulisi pyrkiä – muun Euroopan tapaan – luomaan edellytyksiä vedyn liikennekäytölle. Se onnistuisi esimerkiksi varmistamalla toimiva ja maantieteellisesti kattava polttoaineen jakeluverkosto.

Arvio: tuotanto halpenee

Asiantuntijat arvioivat vedyn tuotantokustannusten alenevan ratkaisevasti lähitulevaisuudessa tuotantomenetelmien kehittyessä. Toiset vedyn tuotantotavat ovat energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä, toiset kuluttavat runsaasti energiaa ja tuottavat suuret päästöt.

Vedyn voimalla liikkuvat ajoneuvot ovat tietty sitä ympäristöystävällisempiä, mitä luonnon kestokykyä säästävämmin käytettävä vety on tuotettu.

Tuotantotapoja ovat seuraavat:

  • Uusiutuva vety. Uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinko-, tuuli- tai vesivoiman sähköenergian avulla elektrolyysillä tuotettu vety.
  • Pyrolyysin avulla tuotettu vety. Tämän tuotantotavan sivutuotteena syntyy hiilimustaa.
  • Fossiilinen vety. Fossiilisilla polttoaineilla kuten maakaasulla tuotettu vety, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä, joita voidaan vähentää hiilen talteenotolla ja varastoinnilla.

Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin huono, tästä syystä vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä korkeaa painetta.

Kaasumaisena vety vaatii varastoitaessa 200–800 barin paineen, nestemäisessä muodossa -253 asteen pakkasen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, valmistajat

a:11:{i:0;s:6:"105538";i:1;s:6:"103972";i:2;s:5:"97379";i:3;s:5:"97387";i:4;s:5:"92923";i:5;s:5:"42998";i:6;s:6:"100078";i:7;s:5:"41840";i:8;s:5:"82069";i:9;s:5:"78540";i:10;s:6:"106654";}

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat