28.8.2022

Vesi on kalliota vahvempi – osa 2

Koska Alpit halkovat Sveitsiä, on juuston ja suklaan maassa luonnollisesti lukuisia upeita kanjoneita. Yksi näistä on Grindelwaldissa sijaitseva ja jäätiköiltä sulavaa vettä keräävä Grindelwaldin jäätikkörotko.

Kirjoitimme viime vuonna jutun Aarejoen kanjonista, jonka voi läpi voi vaeltaa. Vähän samantapaisen kokemuksen voi hankkia myös Bernin Alppien juuresta. Myös kulissit ovat vaikuttavat, sillä alueen korkeimmat huiput ovat Jungfrau (4166 m), Mönch (4105 m) ja Eiger (3970 m).

Eikä Grindelwaldiin tarvitse mennä pelkästään lyhyen kanjonikävelyn takia. Grindelwald tunnetaan aktiivisempia lomia harrastavien paratiisina. Tekemistä riittää niin kesäisin kuin myös talvella. Ja jo pelkkä lyhyt kävely Gletscher-kanjonissa vetää hiljaiseksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kärsivällinen kaivertaja

Gletscherschlucht on muodostunut luonnollisesti sen läpi virtaavan veden kaivertamana. Ihan yhden yön yli tapahtumasta ei ole kyse, sillä kanjoni on muokkautunut nykyiseen tilaansa miljoonien vuosien aikana.

Ja ei, nimestään (Gletscher = jäätikkö, Schlucht = kanjoni/rotko) huolimatta rotko ei kulje jään sisällä vaan on reunustettu siis vain kiviseinämillä. Reitti kulkee joen toista reunamaa joko kallioseinämään kiinnitettyjen kävelysiltojen päällä tai kallioon kaivettujen tunneleiden läpi.

Kävelyreitillä on mittaa noin 1000 metriä. Näin ollen tallusteluun reitin loppupisteeseen sekä palaamiseen samaa reittiä pitkin takaisin ei kulu aikaa kovin paljon, joskin polun loppupää on jonkin verran korkeammalla kuin alkupää. Pysähtely kuitenkin kannattaa, sillä vastaavanlaisia rotkoja ei Suomesta juuri löydy.

Läpi harmaan kiven

Kapeimmillaan kallioseinämät ovat lähes kiinni toisissaan. Avarammillaan kanjoni on puolestaan lähes parinkymmenen metrin levyinen. Aurinko ei juuri kanjoniin paista, sillä kallioseinämät kiipeävät lähes pystysuoraan useamman sata metriä. Heti kanjonin takana nousevat Alpit yltävät korkeimmillaan. yli 4000 metriin.

Myös Grindelwaldin jäätiköt vuoristossa ovat itsessään visiitin arvoiset, jos aika vain antaa periksi. Opastettuja retkiä on tarjolla paitsi jäätikölle myös lukuisiin muihin aktiviteetteihin.

Ja hienoja näköaloja arvostaville voi suositella puolestaan lähistöllä sijaitsevaa ja hieman yli 2000 metrin korkeudessa sijaitsevaa näköalatasannetta, joka on rakennettu jyrkähkön rinteen päälle. Sinne matkataan ensin gondolihissillä, jonka jälkeen kävellään tovi todella hienoissa maisemissa.

Jotain tarttui verkkoon

Yksi Grindelwaldin jäätikkörotkon erikoisuuksista on yhdessä kohtaa sen yli viritetty 170 neliön suuruinen verkko, jonka päälle vierailijoiden on lupa kiivetä. Verkko on vain muutamia metriä alla virtaavan veden yläpuolella, joten veden voiman voi kirjaimellisesti tuntea – ja myös kuulla.

Lapset tai lapsenmieliset voivat kokeilla hyppelyä verkon päällä, vaikka se on periaatteessa loukkaantumisvaaran vuoksi kiellettyä.

Toinen rotkon kohokohta on benjihyppy 90 metrin korkeudesta ja keinuminen kanjonin alkupään yllä pitkän köyden varassa.

Kanjoni on avoinna vieraille toukokuun alusta marraskuun loppupuolelle, riippuen toki säästä. Ja vaikka kanjonin ulkopuolella helottaisi aurinko siniseltä taivaalta, jäätiköltä virtaava vesi pitää kanjonin viileänä. Mukaan kannattaa siis ottaa aina jotain pitkähihaista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Miksei aina voi olla perjantai

Kanjoni on avoinna päivittäin 9:30–18.00, mutta perjantaisin siellä voi viipyä aina ilta kymmeneen asti. Tunnelma kanjonissa nousee valon vähentyessä. Myös valokuvauksen harrastajille valon väheneminen on hyvä asia, sillä pidemmän valotusajan myötä virtaava vesi muuttuu taideteokseksi.

Ja jos matkaaja kaipaa huikopalaa, sitä löytyy kanjonin suulla olevasta ravintolasta. Väsyneille matkaajille on tarjolla myös muutama huone.

Kanjonin ulkopuolella on myös jyrkkä seinämä, jolla voi harjoittaa kalliokiipeilyä.

Katso myös hieno YouTube-video kanjonista.

Viralliset verkkosivut: https://grindelwald.swiss/en/summer/see-and-do/excursions/trip-destinations/glacier-gorge/

Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Vesa Eskola ja Jungrau/Grindelwald turismiorganisaatiot

Kommentoi artikkelia