Viritetyillä mopoilla suuri osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa

Onnettomuuksiin osallisista mopoista yli puolessa oli tekniseen kuntoon liittyviä ongelmia, kuten virittäminen ja tekniset viat tai puutteet.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2015–2024 yhteensä 30 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa oli osallisena mopoilijoita, Onnettomuustietoinstituutti tiedottaa.

73 prosenttia, eli suurin osa kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista oli yhteenajoja toisten moottoriajoneuvojen kanssa, joista mopoilijat aiheuttivat joka toisen. Onnettomuuksissa kuoli 28 mopon kuljettajaa ja kaksi matkustajaa

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien lisäksi mopoilijat aiheuttivat kolme jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja yhden pyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

Viritys on riskialtista

Kolmannes onnettomuuksiin osallisista mopoista oli viritettyjä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että suurimmassa osassa tapauksia virittämisen mahdollistanut suurempi ajonopeus myötävaikutti onnettomuuden tapahtumiseen. Joka kolmannessa mopossa oli teknisiä vikoja ja rengasviat olivat lähes yhtä yleisiä.

– Mopojen virittäminen ja suurilla nopeuksilla ajaminen lisäävät merkittävästi onnettomuusriskiä. Mopoilijat ovat jo lähtökohtaisesti heikosti suojattuja, ja poikkeava ajonopeus tekee heistä myös vaikeammin ennakoitavia muille tienkäyttäjille, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty toteaa.

– Erityisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon havaittavuus on muutenkin heikentynyt, virittämisen riskit korostuvat entisestään. Mopojen tulee olla teknisesti kunnossa, ja niiden kunnon valvontaa on syytä lisätä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Räty jatkaa.

Havaintovirheet yleisiä

Yli puolet kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista tapahtui maantiellä ja kolmannes kaduilla. Onnettomuuden aiheuttaneista 19 mopoilijasta neljä oli päihtyneitä, kaksi ajokiellossa ja seitsemällä oli taustalla liikennerikkomuksia lähivuosilta.

Lähes yhtä usein onnettomuuksien syinä olivat joko mopoilijan havaintovirhe, mopon käsittelyvirhe tai mopoilijan ennakointi- tai arviointivirhe. Ennakointi- tai arviointivirheellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että mopoilija todennäköisesti arvioi ehtivänsä kääntyä risteyksestä ennen toisen ajoneuvon tuloa.

Kaksipyöräisillä mopoilla ajaneet kuljettajat ja matkustajat käyttivät kaikki kypärää. Onnettomuuksiin osallisista 30 moposta kuusi oli kolmipyöräisiä ja hytillisiä mopoja. Niiden kuljettajina tai matkustajina olleista seitsemästä henkilöstä vain kaksi käytti turvavyötä ja tutkijalautakunnat arvioivat, että kaksi menehtynyttä olisi voinut säilyä hengissä vyötä käyttämällä.

Hytillisiä mopoja kuljettaneista kuudesta kuljettajasta viisi oli iältään vähintään 65-vuotiaita ja iäkkäimmät mopo-onnettomuuksissa menehtyneet olivat 80–89-vuotiaita. Suurin ikäryhmä mopo-onnettomuuksissa olivat kuitenkin 15–17-vuotiaat.

Vakavaan vammautumiseen johtaneiden onnettomuuksien aineistosta tutkittiin kaikkiaan 225 mopoilijan vammautumista vuosilta 2021–2024, joista kaksi kolmesta oli iältään 15–16-vuotiaita. Onnettomuuksista puolet oli yhteenajoja muiden ajoneuvojen kanssa ja puolet mopoilijoiden yksittäisonnettomuuksia kuten suistumisia. Tyypillisimpiä vammoja näistä olivat alaraajavammat.

Vahingot puolittuneet kymmenessä vuodessa

Katu- ja tieverkolla tapahtuneiden mopojen liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä väheni vuosien 2015–2024 aikana lähes puoleen, noin kolmesta tuhannesta noin puoleentoista tuhanteen.

– Sekä vakavammat mopo-onnettomuudet että lievemmät liikennevahingot ovat vähentyneet pidemmällä aikavälillä, mikä on hieno asia. Osittain tätä selittää mopoilun suosion hiipuminen. Tarve päästä liikkumaan ei ole kuitenkaan kadonnut, ja tarjolle tulee jatkuvasti uudenlaisia sähköisiä välineitä, joissa on erilaisia turvallisuuspuutteita, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kertoo.

Henkilövahinkojen osuus on korkea, sillä kolme neljästä mopovahingosta johti henkilövahinkokorvauksiin. Näistä yleisimpiä vahinkotyyppejä ovat kumoonajot, peräänajot sekä tieltä suistumiset.

Mopojen liikennevakuutuksista korvattiin kaikkiaan 23 600 vahinkoa vuosina 2015–2024, kun myös maastossa, piha- ja pysäköintialueilla tai vastaavilla tapahtuneet vahingot lasketaan mukaan.

– Kehittäessämme liikennejärjestelmää lähtökohtana tulee olla, että sekä järjestelmä että käytettävät ajoneuvot ovat turvallisia. Kulkupelien turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään vastaamaan kaikenikäisten tarpeeseen liikkua. Tässä tehtävässä yhteiskuntamme ei vielä ole ajan tasalla, Parkkari painottaa.