7.4.2023

Vuosi 2025 tuo sähköautojen pikalatausta 60 km välein valtaväylille

Asiantuntija: ”Suuren mittakaavan latausruuhkia ei ole päässyt syntymään.” Valtaosa Suomen 2,8 miljoonasta henkilöautosta on polttomoottorikäyttöisiä.

Vaikka sähköautoa on mahdollista julkisten latauspaikkojen lisäksi ladata vaikka oman kodin läheisyydessä pysäköintipaikalla, ”on selvää, että laajamittainen autojen sähköistyminen edellyttää tämän ns. peruslatauksen lisäksi täydennystä julkisten latauspaikkojen muodossa, koska silloin auton käytettävyys pidemmilläkin matkoilla paranee.”

Järkeenkäypä kiteytys löytyy VTT:ssä vuonna 2021 laaditusta muistiosta.

Ja kuten muistiossa todetaan, merkittävä osa autoilijoista ei asu omakoti-, rivi- tai kerrostalossa, joissa omalla pysäköintipaikalla edes olisi mahdollista toteuttaa ratkaisu oman auton peruslataukseen.

”Tulevaisuudessa myös näiden autoilijoiden tulisi voida valita sähköauto, jotta sähköistyminen etenisi toivotulla nopeudella”, VTT:n Arviot eri toimien vaikutuksista tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin -muistiossa todetaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tavoitteiden kunnianhimo vs. arjen realiteetit

Kuten Moottori aiemmin on kertonut, Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on eritelty eri keinoja, joilla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen.

Liikenne sähköistyy yhä rivakammin Suomessakin. Vaikka käyttövoimamurros jyllää, on ylivoimainen valtaosa Suomen teillä liikkuvista noin 2,8 miljoonasta henkilöautosta on yhä polttomoottorikäyttöisiä ja etenevät fossiilisten polttoaineiden voimin.

Sähköistymisen pitkä takamatka

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa linjattujen kansallisten tavoitteiden mukaisesti Suomessa tulisi vuonna 2030 olla käytössä jo 700 000 ladattavaa autoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2030 pitäisi myös löytyä jokaiselle täyssähköautolle latauspiste myös yön yli tapahtuvaan lataukseen.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 148 928 ladattavaa henkilöautoa, joista täyssähköautoja oli 44 889 – matkaa vuoden 2030 tavoitteisiin eli vähintään 350 000 sähköautoon riittää.

Henkilöautojen osalta edetään hyvin

Erikoistutkija Marko Paakkinen VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimistä on optimistinen ladattavien henkilöautojen suhteen.

Suomella on Paakkisen mukaan hyvät mahdollisuudet pysyä tavoitteissa, jos ennakoidaan asioita riittävän hyvin.

– Henkilöautojen latausinfran osalta tavoitteiden saavuttaminen etenee hyvin, mutta raskaan liikenteen osalta vaatii lisää toimenpiteitä.

Paakkinen vertaa, että suhteutettuna ladattavien autojen autokantaan Suomen tilanne on melko hyvä henkilöautojen osalta.

– Olemme muun muassa Norjaa edellä latauspisteiden määrässä per täyssähköauto, ja sen huomaa esimerkiksi loma-aikojen ruuhkissa – varsinaisia suuren mittakaavan latausruuhkia ei ole päässyt syntymään, Paakkinen toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korttimaksamista ja sähkövarmuutta

Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala linjasi lokakuussa 2022 jakeluinfraa koskevassa tilaisuudessa, että on varmistettava, että latausinfraa saadaan kaikkialle Suomeen ja toisaalta vältetään latausruuhkaa päätieverkon kaikkein liikennöidyimmillä alueilla.

Hän myös kertoi viranomaisille tulleesta kansalaispalautteesta, jonka mukaan latauksen korttimaksaminen on vahva toive.

– Tämän lisäksi myös muita maksutapoja täytyy kehittää. On hyvä myös muistaa, että maksukortin käyttömahdollisuus ainakin tehokkaamman latauksen latauspisteillä on osavaatimus myös EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ns. AFIR-asetusehdotuksessa.

Sähköä riittää kyllä!

Sähkön riittävyys ei tuota liikenneministeriön Tuuli Ojalan mukaan ongelmaa.

– Sähköisen liikenteen osuus ei tule olemaan kuin joitakin prosentteja Suomen sähkön kulutuksesta vuonna 2030, joten ei huolta, että liikenteen tarvitsema sähkö aiheuttaisi ongelmia Suomen sähkövarmuudelle, kun ajoitetaan latausta edullisten sähkön tunneilla ja tasataan kuormitushuippuja, Ojala toteaa.

Ja kuten Moottori vastikään uutisoi, Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun AFIR-asetuksesta, jolla pyritään kohentamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä.

Sopu vahvistetaan vielä ministerineuvoston kokouksessa.

Suomi haluaa olla ehdottomassa eturivissä, kertoi liikenne- ja viestintäministeriö 29.3.

Ulostulon mukaan ”Jotta julkisen latauksen tarpeet voitaisi täyttää muuallakin kuin pääteiden varsilla, asetetaan ohjelmassa tulevaa AFIR-asetusta tiukemmat tavoitteet. Tällä pyritään varmistamaan, että latausinfraa rakentuu kaikkialle Suomeen.”

Kotitalouksilla kaksi ongelmaa

Kiinnostusta sähköautoiluun on, mutta on ratkaistavia ongelmiakin.

Tavallisen suomalaisen yksityisautoilijan ja kotitalouden kannalta niitä on kaksi. Miten rahoittaa polttomoottoriautoja vielä selvästi kalliimman sähköauton hankinta tilanteessa, jossa käytettyjen sähköautojen markkinat ovat vielä kehittymättömät ja tarjonta niukkaa.

Toinen ratkaistava asia on latausinfran riittävyys.

Kuten VTT:n muistiokin toteaa lataus- ja jakeluasemaverkon kattavuuden ja tiheyden lisääminen myötävaikuttaa positiivisesti ennakoitujen sähköautomäärien toteutumiseen. Ja toisin päin: ”Vastaavasti jos autoilijat kokevat epävarmuutta käyttövoimien saatavuudessa, he todennäköisemmin pitäytyvät vanhoissa ja tavanmukaisissa, koska niiden saatavuus on taattua.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

EU:n kovat tavoitteet

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU).

Parhaillaan käytävissä AFIR-neuvotteluissa komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot keskustelevat lopullisen asetuksen sisällöstä. Komissio ja parlamentti ovat antaneet omat ehdotuksensa, jotka poikkeavat toisistaan. Parlamentin ehdotuksessa peräänkuulutetaan kunnianhimoisempia vaatimuksia asetukseen.

Direktiivi on tarkoitus muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan. Voimaan tullessaan se määrittää kaikille jäsenmaille yhteiset suuntaviivat suurteholatauksen ja latauskenttien suhteen.

Kansalliset minimitavoitteet latausinfrastruktuurin osalta tarkoittavat, että kunkin jäsenmaan tulee esittää vuoteen 2024 mennessä suunnitelma, jolla se pääsee tavoitteisiin.

Parlamentin kannan mukaan EU:n pääteillä on oltava ainakin yksi henkilöautojen sähkölatauspiste 60 kilometrin välein vuoteen 2025 mennessä. Moottori käsitteli aihetta aiemmin artikkelissa otsikolla Sähköautojen latauspisteitä lisättävä rivakammin EU:n pääteille – vaativat mepit.

Latauskenttä 60 kilometrin välein

EU-tavoitteet ja lainsäädäntö ohjaa kohti suuria latauskenttiä ja suurteholatausta. Maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta.

Sääntöihin on poikkeuksia syrjäseutuja ja harvaan liikennöityjä teitä varten: jos tiellä mitataan alle 1 500 autoa päivässä, sille voi anoa poikkeuksellista 100 kilometrin vähimmäisetäisyyttä.

Henkilöautojen lataus eri tieverkkojen mukaisesti:

TEN-T ydinverkko

  • Vuonna 2025 – Latauskentät max. 60 km välein, kentän yhteisteho vähintään 300 kW, ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW
  • Vuonna 2030 – Latauskentät max. 60 km välein, kentän yhteisteho vähintään 600 kW, ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW

TEN-T kattava verkko

  • Vuonna 2030 – Latauskentät max. 60 km välein, kentän yhteisteho vähintään 300 kW, ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW
  • Vuonna 2035 – Latauskentät max. 60 km välein, kentän yhteisteho vähintään 600 kW, ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW

Muut

  • Jäsenmaiden rajoilla varmistettava, ettei 60 km etäisyys latauskenttien välillä TEN-T-verkostossa ylity
  • Jokaista alueelle rekisteröityä täyssähköautoa kohden on kyseisen alueen tarjottava vähintään 1 kW edestä julkista lataustehoa latausasemiensa kautta Vastaava lukema hybridiautoille (PHEV) on 0,66 kW. Tilanne tarkistetaan aina vuoden lopulla

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: VTT / Arviot eri toimien vaikutuksista tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin -muistio, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2022, Valtioneuvosto / Fossiilittoman liikenteen tiekartta, liikenne- ja viestintäministeriö / jakeluinfraohjelmaluonnos, Väylävirasto / Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T 

Korjattu 8.4. klo 10.33 täyssähköautojen lukumäärä 44 88 = 44 889.

a:6:{i:0;s:6:"108520";i:1;s:6:"111176";i:2;s:6:"110953";i:3;s:6:"131703";i:4;s:6:"103929";i:5;s:6:"133420";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy