Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
16.3.2017

Yökeikka kiskoilla – HKL testaa pikaraitiovaunun mitoitusta

Raitiovaunu_pikaratikkatesti

Ratikkareitistöllä testataan öisin uuden aiempaa pidemmän pikaraitiovaunun liikkumista.

Helsingin yössä tapahtuu kummia. Raitiotiereittejä koeajaa lävitse outo, kookas ja hitaasti etenevä metallikehikko.

Salaperäisiä öisiä koeajeluja on takana jo useammalta yöltä, jotta Helsingin raitiovaunureitistön koko mitta eli yli sata kilometriä tulee kolutuksi.

Koeajojen tarkoituksena on testata sitä, kuinka nykyratikoita selvästi pidempi tuleva 34,5-metrinen pikaraitiovaunu selviää kantakaupungin sokkelikoissa.

Uusi aiempia kookkaampi kulkuväline tulee käyttöön vuonna 2019. Kookkaimmat nykyiset raitiovaunut ovat 27,6-metrisiä.

Raitiovaunu_pikaratikkatesti

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hitaasti mutta ajoissa

Testaukset on pakko tehdä yöaikaan, jottei koko kantakaupungin raitiotieliikenne tukkeutuisi. Ja se taas tukkeuttaisi muunkin liikenteen. Perässä hinattava ratikanmuotoiseksi tyylikkäästi pressutettu metallikehikko liikkuu noin kymmenen kilometrin tuntinopeudella.

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n kalustopäällikkö Ollipekka Heikkilä kertoo, että viimeöinen ja viimeinen varsinainen yöajelu ei tuonut esiin ylipääsemättömiä ongelmia. Katajanokan kapeikotkin hoituivat hyvin.

– Hankalin paikka, jota etukäteen sai vähän jännittää, oli Lisankadun ja Snellmaninkadun risteys. Se on etenkin pitkälle raitiovaunulle haaste, sillä vaakakaarteen lisäksi paikassa on pystykaarre eli korkeuseroa. Mutta sekin meni nätisti, kertaa Heikkilä yöajelun kokemuksia.

Raitiovaunu_pikaratikkatesti

Neljä kääntyvää teliä

Tuleva matalalattiainen pikaraitiovaunu on nelitelinen. Jokainen teli on kääntyvä. Tuleva vaunu niiaa tarvittaessa sadan millin verran pysäkin kannen tasalle, jotta kulku ratikkaan ja ratikasta olisi helpompaa.

Sillä on myös syynsä, miksi koeajot tehdään jo nyt. Se antaa kaksi vuotta aikaa tehdä mahdollisia tarvittavia pienempiä rakennemuutoksia esimerkiksi pysäkkirakennelmiin.

– Jos ajoreitti kaartuu heti pysäkin jälkeen, heittää ratikan perä laajahkon kaaren, jolloin vaunun perä ja kanttikiveys saattavat olla osumalinjalla. Mutta nyt nämä paikat on selvitetty koko reitistöltä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Roman Razinkov

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi