GMA T.50 on saman suunnittelijan uusi McLaren F1

Gordon Murray Automotiven GMA T.50 on kaikkien aikojen superautoksi kehutun McLaren F1 -mallin inkarnaatio. Molempien takaa löytyy Gordon Murray.

Gordon Murray Automotive T.50 eli lyhyemmin GMA T.50 on superauto ajamisesta välittäville eikä numeroita tuijottaville. On täysin epäreilua asettaa, ehkä kaikkien aikojen superauto, McLaren F1 rimaksi, mutta mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Molemmat autot suunnitellut Gordon Murray sitä paitsi tekee sen itse.

Kyseessä on kiistatta Mclaren F1 -mallin inkarnaatio. Gordon Murray vertaa autoja häikäilemättä ja sekä perusrakenne että mitat ovat äärimmäisen lähellä toisiaan. Vapaasti hengittävä V12, perinteinen manuaalivaihteisto, keskimoottorirakenne hiilikuitukorilla ja monta muuta seikkaa yhdistävät näitä. Toisaalta McLaren F1 ei ole verrokki, jota tarvitsee hävetä.

Aika unohtaa numeroarvot

Vertailua ei kuitenkaan tehdä suorituskykyarvoina, sillä hän ei koskaan mainostanut McLarenin ensimmäistä katuautoa numeroarvoin eikä hän tee sitä tämänkään osalta. Uskomattoman kevyen (178 kg) ja maailman korkeimmalle kiertävän katuautoon tehdyn Cosworthin suunnitteleman 3,9-litraisen moottorin tehoksi on toki kerrottu 663 hevosvoimaa ja huippuväännöksi 467 newtonmetriä, mutta eivät nämä luvut ole enää pysäyttäviä.

Ei ennen kuin kuulee tämän auton painavan 986 kilogrammaa ajokuntoisena nesteineen ja huipputehon tulevan moottorin kirkuessa 11 500 kierrosta minuutissa. Uusi GMA T.50 piirrettiin ja laskettiin paperilla niin kevyeksi kuin mahdollista ja sen jälkeen siihen suunniteltiin mahdollisimman pienitilavuuksinen vapaasti hengittävä V12-moottori tarjoamaan enemmän suorituskykyä kuin McLaren F1.

Gordon Murray halusi alusta alkaen vapaasti hengittävän V12-moottorin eikä mitään muita vaihtoehtoja ollut, osin sillä sen täysin välitön reagointi oli äärettömän tärkeää. Moottorin kierrosrajoitin on asetettu uskomattomaan lukemaan 12 400 kierrosta minuutissa ja teoriatasolla tuo saavutetaan 0,3 sekunnissa – katuauton kaasuvaste on tuutattu täysin uudelle tasolle.

Imuilman sisäänotto katolla on tarkoituksella kuljettajan pään yläpuolella. Näin varmistetaan upeiden imuäänien kuuluminen kuljettajalle. Tässä vaiheessa voi valitettavasti vain kuvitella miltä tuon moottorin tarjoama äänimaailma kuulostaa kaikuvassa hiilikuitukopissa kaasu pohjassa ratista roikkuessa.

Vaihteiston valmistamisesta vastaa moottoriurheilussa maineensa mitannut englantilainen Xtrac ja he ottivat haasteen keveydestä ja tuntumasta innolla vastaan. Vaihteensiirron tuntumaa onkin hiottu testipenkissä itse Gordon Murrayn kanssa, sillä hän haluaa tästä autosta löytyvän maailman parhaan manuaalivaihteiston.

Ensimmäiset viisi vaihdetta on välitetty varsin lyhyeksi, jälleen McLaren F1 -mallin tapaan, ja kuudes hieman pidempi. GMA tarjoaa omistajille mahdollisuutta ostaa poikkeuksellisen pitkä kuudes vaihde vaihtoehtona. Itse vaihtajassa suurin osa on titaania ja vaihdekeppi se on sijoitettu uskomattoman kauniin hiilikuitukehikon päälle.

Vaihtajasta sisälle

Tästä päästään kätevästi vaihdekepin ympäristöön sisätiloihin, jossa tervehtivät v-muotoon asetetut kolme istuinta tuovat jälleen mieleen McLarenin. Sisätiloissa ei ole yhtään ainoaa kosketusnäyttöä, sillä sellainen olisi Murrayn mukaan vain vaarallista näin nopeassa autossa.

Kierroslukumittari on toteutettu perinteisesti ja keskimmäinen kolmesta pyöreästä mittarista, joista reunimmaiset ovat näyttöpintoja. Kaikki tieto toistetaan pelkistetysti valkoisin kirjaimin mustalla taustalla eikä mitään ylimääräisiä grafiikoita tule löytymään.

Tällä kertaa sivutaustapeilit on toteutettu kameroin, sillä Murrayn mielestä sivutaustapeilit pilasivat McLaren F1:n muodot. Tietoviihdejärjestelmä on vain ja ainoastaan älypuhelimen peilaus, sillä mitään muuta ei haluttu. Myös äänentoistojärjestelmä on sekin rakennettu keveyden eikä suinkaan äänenlaadun ehdoilla – mahdollisimman hyväksi toki.

Ohjaus on suunniteltu toimimaan ilman ohjaustehostinta, mutta matalissa nopeuksissa sähköinen ohjaustehostin auttaa pysäköintiä. Tehostin kuitenkin sammuu täysin heti kun nopeus nousee tietyn rajan yli eli normaalissa ajotilanteessa autossa ei ole minkäänlaista ohjaustehostusta.

Suunnittelijan mielestä auton hienoin yksityiskohta painonsäästön vinkkelistä katseltuna yllättänee kaikki: polkimet. Ne ovat vielä 300 grammaa kevyemmät kuin McLaren F1 -mallin optimoidut ja erittäin hienosti muun muassa titaanista toteutetut pedaalit.

Muodoissa McLaren

Auton muodossakin sitä on pakko verrata moneen kertaan mainittuun – siinä on paljon samaa. Gordon Murray ei yhtään peittele asiaa, vaan oikeastaan kertoo kuinka hän halusi korjata tiettyjä asioita McLarenin muodoista. Näihin lukeutuu muun muassa F1:n neliskulmainen perä lainatuilla takavaloilla, ja GMA T.50 on kiistatta iso hyppäys eteenpäin.

Sivuprofiili on sulavan kaunis ja muutenkin auto on hyvällä tavalla pelkistetty. Tätä auttaa aerodynamiikka, johon palataan myöhemmin. Ehkä ainoastaan etuyläviistosta katsottuna se ei ole suurine etuvaloineen aivan parhaimmillaan.

Autoa katsellessa unohtuu kuinka pieni se on. GMA T.50 on suunnilleen Porsche Boxsterin kokoinen. Koko kori painaa 150 kilogrammaa siitä huolimatta, että vääntöjäykkyys on tuplattu McLaren F1:een verrattuna.

Takaa löytyy tuuletin, mutta sen käyttötarkoitus on mielenkiintoinen. Kyseessä ei ole suinkaan jäähdytys eikä se todellakaan työnnä autoa eteenpäin. Maksimaalinen downforce on se mitä tuulettimella tavoitellaan ja siten se auttaa myös vähentämään ylimääräisten muodot pilaavien siipien määrää.

Järjestelmä ei ole vastaava kuin Gordon Murrayn suunnittelemassa Brabham BT46 Formula 1 -autossa vaan lähempänä McLaren F1 -tuulettimia, joista moni ei edes tiedä. Viimeksi mainitut ovat nimittäin katseilta piilossa. Molemmissa katuautoissa tuuletin tehostaa diffuusorissa liikkuvan ilman oikeaa kulkua mahdollistaen asioita, joita ei ilman pientä lisäapua saavutettaisi.

Downforce tuplaantuu aktiivisen aerodynamiikan ansiosta kuljettajan siirtyessä jarrulle, mutta silti kaasu pohjassa ajaessa auton ilmanvastusta saadaan alennettua. Tuo tuuletin auttaa yhdessä aktiivisen aerodynamiikan kanssa säätämään sekä milloin että minkä verran downforcea auto kehittää.

Autossa on myös 48 voltin sähköjärjestelmä, joka auttaa muun muassa painonsäästön kanssa. Tuo 48 voltin järjestelmä pitää huolen ilmastoinnista, käynnistinmoottorista, laturista sekä edellä mainitun tuulettimen käytöstä. Auton moottorissa ei ole yhtään hihnaa tai ketjua vaan kaikki on toteutettu hammasrattain.

Ajamisen ehdoilla: GMA T.50

Tällä kertaa matkassa on ajonvakautusjärjestelmä ja luistonesto, mutta se on kytkettävissä pois kokonaan. Muutenkin auto on hyvin mekaaninen ja perinteinen aina iskunvaimennusta myöden, josta on turha kuvitella löytävänsä minkäänlaisia sähkösäätöjä.

Itse asiassa Gordon Murrayn oma Alpine A110 purettiin projektia varten, sillä sen taika haluttiin selvittää yksittäisiä komponentteja myöden – tämä kertoo paljon yksinkertaisesti toteutetun ranskalaisauton ajonautinnosta. Tuntuu suorastaan hullulta, että tuon hintaluokan auto voi toimia esikuvana, McLaren F1 -superauton lisäksi, tälle uudelle upeaksi lupaillulle automaailman tähdelle.

Ilmeisesti molemmissa kuitenkin toistuu sama filosofia, jossa kaikki on tehty vain yksi määränpää mielessä: ajamisen nautinto ja tunne. Moni yritys mainostaa samaa asiaa, mutta tällä kertaa toimenpiteet vastaavat puhetta. Valitettavasti tämän auton tuomio tapahtuu samasta syystä vasta koeajolla – se nouskoon nyt maailmanrauhan jälkeen haavelistalla heti toiselle sijalle.

Gordon Murray tahtoi valmistaa mahdollisimman brittiläisen auton ja noin 90 prosenttia autosta tuleekin Isosta-Britanniasta. Vain 100 GMA T.50 -superautoa tullaan valmistamaan ja hinnaksi on asetettu 2,36 miljoonaa puntaa ennen veroja. Huhujen mukaa 25 yksilöä olisi päätymässä kilpakäyttöön.

Lähteet: Gordon Murray Automotive, Carfection ja kuvat: Gordon Murray Automotive