Koeajo: Ford E-Transit – Jäähyväiset dieselille
Sähköinen voimalinja pukee klassikkopakettiautoa mainiosti. Hyvää: voimalinjan toiminta, käytön helppous, moderni tunnelma Huonoa: pienehkö toimintasäde
Vielä viisi vuotta sitten sähköinen pakettiauto tuntui monesta pyhäinhäväistykseltä ja utopialta. Kuinka ihmeessä sähköinen voimalinja voisi toimia hyötyajoneuvossa? Uusi e-Transit osoittaa, että sähkö sopii isoon pakuun kuin nyrkki silmään.
Heti ensimetristä alkaen on selvää, että karkeaa dieselin raksutusta ja manuaalivaihteiston hämmentämistä ei todella tule Transitin ohjaimissa ikävä. Sähkö tekee ajamisesta helpompaa, sulavampaa ja kaikin tavoin mukavampaa.
Fordin voimanlähde on joko 135 kW (184 hv) tai 200 kW (269 hv) tuottava sähkömoottori. Molemmissa tehoversioissa vääntöä on 430 Nm. Akku on 68 kWh ja toimintamatka yhdellä latauksella on WLTP-vertailuarvon mukaan 317 km. Todellisuudessa se on paljon pienempi.
Akku on sijoitettu tavaratilan pohjan alle ja tämän vuoksi lastauskorkeus vaikuttaa olevan polttomoottorimallia korkeampi. Mittojen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että lastauskorkeus on sama kuin polttomoottoriversiossa.
Niin hieno kuin paku voi olla
Ulkoisesti sähköversio ei juuri poikkea polttomoottorisesta. Keulassa suurin eroavaisuus on siniset etusäleikön vaakaviivat ja takana teksti e-Transit. Poissaolollaan loistaa toki myös pakoputki ja diesel–myllyn louskutus.
Transit on moderninsoinut mallistoaan mukavasti ja pakettiautoksi se on varsin viileän oloinen. E-Transit näyttää ja tuntuu niin hyvältä kuin pakettiauto yleensä voikaan. LED-valot kruunaavat tyylikkään ilmeen.
Ajettavuus on kohdillaan, voimalinja reagoi kaasunpainallukseen ja kyseessä lienee suorituskykyisin Transit koskaan. Risteyksestä märällä kelillä lähdettäessä takarenkaat lyövät joutavaa, sillä tehoa on reippaasti. Autolla on helppoa pysyä liikennevirran mukana ja autojonojen kärjessä. Voimantunne on suorastaan huumaava.
Hallintalaitteet muistuttavat pitkälti henkilöautopuolta ja ohjaamon 12” keskikonsolin näyttö osoittaa, ettei pakettiautossa enää tarvitse tinkiä elektroniikasta ja liitettävyydestä. Näyttöön saa yhdistettyä Apple ja Android -laitteet, mikä nostaa matkustusmukavuutta.
Vakionopeudensäädin on mukautuva ja turvallisuus- ja mukavuusvarusteet ovat vastaavat kuin henkilöautopuolella. Istuimen saa säädettyä yllättävän mukavaksi, joten kaikki on ohjaamossa hyvin. Mutta miten on pakettiauto-ominaisuuksien laita?
Tilaa ja tehoa piisaa
Lyhyesti sanottuna hyvä. Koska perusratkaisut ovat samat kuin polttomoottoriversiossa, ei niiden kanssa tarvitse ihmetellä. Takaseinän pariovet aukeavat kylkiin kiinni, joten tavaratilaan käsiksi pääseminen on helppoa. Sivuoven aukko on leveä ja toimii sähköllä.
Lastattuna e-Transit hoitaa tonttinsa hienosti. Muuttokuorma kyydissä meno on aivan yhtä vaivatonta kuin tyhjällä tavaratilalla. Vaikka autossa on kuormaa reilustikin, ei sähkövoimalinja ole asiasta moksiskaan. Koeajetun L3H2-version kantavuus on 964 kiloa.
Pakettiauto vaatii etenemiseensä reippaasti energiaa, sillä otsapinta-alaa on henkilöautoa reippaammin ja omamassa lähentelee kolmea tonnia. Nämä tosiasiat huomion ottaen keskikulutus on kohtuullinen. Koeajolla Ford nielaisi keskimäärin 28 kWh energiaa sadalla kilometrillä.
Kulutuksen saa säästeliäästi ajamalla selvästi alemmaksikin, mutta sen suurempia ajattelematta ja säästämättä toimintamatka on yli 200 kilometriä. Se saattaa tuntua tuhannen kilometrin käyttösäteeseen verrattuna pieneltä ja sitä se onkin. Toki kovin paljon yli 200 kilometrin siivuja pakettiautolla ei kyllä tee mieli kerrallaan huristella.
E-Transitissa ei ole akun esilämmitystä, mutta latausnopeus on siitäkin huolimatta kohdillaan ainakin syksykeleillä. Lyhyen ajolenkin päätteeksi latausnopeus on 80 kW laturilla 74 kW, mitä voidaan pitää hyvänä lukemana. Maksimi latausnopeus on nimittäin 80 kW. Sisäinen laturi on 11 kW ja sillä akun saa täyteen kuudessa tunnissa.
