Koeajo: Toyota GT86 – alkukantaiseen ajamisen iloon

Iloa koneesta. Hyvää: Rehellinen urheiluauto, hauska ajettavuus Huonoa: Suorituskyky ei riitä kaikille, kallis

Ensimetrit uudistuneen Toyota GT86:n ohjaksissa tuntuvat vierailta. Hallintalaitteet löytyvät oppikirjamaisilta paikoilta ja ajoasento säätyy keskimittaiselle erinomaiseksi, mutta herkkäliikkeinen kytkin puree terävästi ja tyhjäkäynnillä hivenen voimaton bokserimoottori sammahtaa helposti. Vaihto kakkoselle saa auton nytkähtämään.

Täydellistä. Kuljettajan on opittava auton tavoille, kaikkea luonnetta ei ole siloteltu pois. Puoliautonomisen ajamisen aikakaudella urheiluautolta kaipaa haastetta ja palkitsevuutta. Hetken totuttelun jälkeen auto etenee vaivatta – kiitos oman lihasmuistin, ei japanilaisen ohjelmakoodin.

https://youtube.com/watch?v=2IuiHYvHJfA

Täytyy muistaa, että kaupunkiajo on aina ollut GT86:n haastavin puoli. Vauhdikkaammassa ajossa auto istuu välittömästi käteen.

Vain hienosäätöä

Mallipäivityksessä ajettavuutta on hienosäädetty. Tehdas kertoo vahvistaneensa koria lisäämällä jäykisteitä ja paksuntamalla peltejä. Etuakselin jousivakioita on muokattu ja taka-akselin kallistuksenvakaaja on entistä jäykempi.

Ajettavuudeltaan auto on edelleen yksinkertaisesti hieno. Sähkötehosteisen
ohjauksen tuntuma on esimerkillinen ja ohjausvälitys onnistunut. Jousitus on jämäkkä, muttei autoluokka huomioiden epämukava. Korin liikkeet pysyvät hyvin hallittuina reippaassakin ajossa, ja iskunvaimennus hoitaa tehtävänsä hienosti pahoissakin töyssyissä. Kaikesta aistii Toyotan intohimon ajamiseen.

Track-tila yllättää

Peruskäytös on hyvin neutraali, eikä takavetoinen auto vaadi temppuja edetäkseen kevyessä luisussa kaasulla ohjaten. Käytös säilyy nöyränä äärirajojen toisella puolella, kiitos vakiovarusteisen lukkoperän. Kehutun ohjauksen ja tukevien urheiluistuinten ansiosta kuljettaja on aina askeleen autoa edellä.

Ajonvakautuksen salliva track-tila on erinomainen kumppani kesäasvaltilla. Se kytkettynä ajonvakautus sallii poikkeuksellisen reippaita liikkeitä ennen väliintuloa. Erinomainen toiminto ratapäiviä varten. Toki ajonvakautuksen saa myös kokonaan pois päältä.

Valtaosa mallipäivityksen uudistuksista keskittyy muotoihin ja materiaaleihin. Uusien puskurien ja takasiiven kerrotaan vaikuttavan auton aerodynamiikkaan oikeasti. Uudet takavalot ovat vain aiempaa hienommat.

Vanha tuttu vääntökuoppa

Sisätiloja somistaa nyt Alcantara ja hiilikuitujäljitelmät. Kolme milliä entistä pienempää ohjauspyörää koristavat näppäimet mediatoistolle ja mittariston infonäytölle. Näyttö kertoo tavallisten kulutustietojen lisäksi myös moottorin terveydelle tärkeiden nesteiden lämpötilat.

Aiemmin järjestetyssä ensikoeajoissa jääradalla suditellessa bokserimoottori kuulosti hivenen karkealta, mutta asvaltilla suhde on suopeampi. Voimanlähdettä vaivaa yhä lähes 20 newtonmetrin vääntökuoppa 3 000–5 000 r/min alueella – erikoista, ettei tätä ole korjattu edes Euroopan ulkopuolisille markkinoille, jossa malliuudistus toi seitsemän lisähevosvoimaa muun muassa alumiinisen imusarjan ja pakoputkistomuutosten myötä.

Reippaassa ajossa vääntökuoppa unohtuu. Vaihteet vaihtuvat taajaan, ja kierroslukumittari heiluu lähellä punarajaa. Kolmosvaihteella ajettavissa ohituksissa bokserinelosen laulu on komeaa kuultavaa.

Ripeä eteneminen Toyota GT86:lla vaatii yhä kuljettajalta reipasta työskentelyä, mutta juuri se tekee autosta kiehtovan.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen, video: Markus Markkanen