LeasePlan kertoo: käytetyt autot ovat ennätyshinnoissa
LeasePlanin kattavien tilastojen perusteella, käytetyt autot ovat ennätyshinnoissa juuri tällä hetkellä. Olisiko nyt hyvä aika myydä?
Jos joskus on mietittänyt miten leasingauton arvo käyttäytyy, nyt on tarjolla tilastotietoa. Nimensä mukaisesti leasingautoihin keskittyvän LeasePlanin yli 20 000 leasingauton data vuosilta 2011–2021 kertoo, että leasingauton arvo laskee neljässä vuodessa noin puoleen. Nyt käytetyt autot ovat ennätyshinnoissa, mikäli luotamme samaan lähteeseen.
Moottorin Käytetyt erikoisuudet -juttusarja on hyvä paikka etsiä hulluja ideoita uutta käytettyä varten. Kannattaa myös lukea Moottorin vinkit vanhan auton myyntikuvien ottamiseen ja myynti-ilmoituksen tekemiseen, jotta autosta saa parhaan mahdollisen hinnan.
Škoda arvokkain, Ford perässä
Bensiini- ja dieselkäyttöisten leasingautojen niin sanottu jäännösarvo on vaihdellut LeasePlanin mukaan melkoisesti 2010-luvulla. Tällä hetkellä jäännösarvo on koronapudotuksen jälkeen varsin korkealla tasolla. Jäännösarvolla tarkoitetaan siis rahasummaa, jolla leasingyhtiö realisoi auton leasingkauden jälkeen.
Tarkastelussa on mukana leasinghenkilöautot, jotka ovat myyntihetkellä olleet 24–59 kuukauden ikäisiä ja niillä on ajettu 50 000–150 000. Näiden myyntihinnat on normalisoitu vastaamaan 42 kk ikäistä ja 110 000 ajettua autoa. Normalisoitua myyntihintaa verrataan auton autoverolliseen listahintaan, eli mahdollisia alennuksia ei huomioida.
Kun jäännösarvoja tarkastelee eri merkkien välillä, on viiden eniten myydyn merkin välillä ollut koko vuosikymmenen jonkin verran vaihtelua. Tällä hetkellä Skodan jäännösarvo on selkeästi korkein. Audi, Volvo ja Volkswagen seuraavat tasapäisesti hopeasijalla ja Ford on hieman muita alemmalla tasolla.
– Uusien autojen rekisteröinnit nousivat vuoden 2011 aikana ennätystasolle. Tämä pudotti merkittävästi käytettyjen autojen kysyntää, joka taas laski niistä saatuja hintoja, sanoo LeasePlanin asiantuntija kaupallinen data-analyytikko Anton Holmström.
Diesel sankarista rikolliseksi
Kun jäännösarvoja verrataan käyttövoimittain, saatiin dieseleistä vuoden 2011 alussa suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin bensiinikäyttöisistä autoista. Tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti vuoden 2012 alussa, kun bensiinikäyttöisten jäännösarvot ohittivat dieselit. Molempien käyttövoimien jäännösarvot sukelsivat samalla rajusti, dieseleillä jopa noin 15 prosenttia.
Tilanne palautui nopeasti jo 2013 alkupuolella ja pysyi melko tasaisena alkuvuoteen 2017 saakka, jolloin dieseleiden jäännösarvokehitys erkani bensiiniautoista selvästi alhaisemmalle tasolle. Syynä oli LeasePlanin arvioiden mukaan oletettavasti Volkswagenin dieselautojen päästöskandaali ja yleinen kasvanut tietoisuus pienhiukkaspäästöistä. Euroopan isot kaupungit kielsivät kaupunkiin tulon vanhemmilla dieselautoilla.
– Dieselgate levisi koko dieselautojen kantaan, ja sillä on ollut pysyvä vaikutus dieseleiden jäännösarvoihin. Dieseleiden suhteelliset jäännösarvot ovat edelleen selvästi bensiinikäyttöisiä autoja alemmalla tasolla, jatkaa Holmström.
Dieselgaten varjo on aiheeton, sillä modernien dieseleiden päästöt ovat erityisesti suuremmissa autoluokissa merkittävästi bensiinimoottorisia pienemmät. Dieselpolttoaineessa on Suomessa biopolttoaineen jakeluvelvoitteen ansiosta 25–30 prosenttia hiilidioksidipäästöjen osalta nollapäästöistä biodieseliä. Bensiinissä etanolin osuus on enintään 5 prosenttia (98 okt.) tai 10 prosenttia (95 okt.) Samalla tuontiautojen, joista iso osa on dieseleitä, määrän kasvu on osaltaan ajanut käytettyjen dieseleiden hintoja alaspäin.
Käytetyt autot ovat ennätyshinnoissa
Koronapandemian alku aiheutti kovan iskun jäännösarvoihin vuoden 2020 alussa, mutta vaikutus kesti vain hetken. Kuin salamaniskusta käytetyt autot ovat ennätyshinnoissa jälleen kerran.
– Olemme palautuneet jäännösarvoissa tarkastelujakson korkeimmalle tasolle, koska käytettyjen autojen kysyntä on nyt korkealla. Ihmiset haluavat suojautumissyistä välttää julkista liikennettä ja koronan aiheuttama vähentynyt kulutus on myös luultavasti kasvattanut perheiden säästöjä, jolloin kakkosauton hankinta on ollut mahdollista, kertoo Holmström.
Eikä pandemia ole ainoa syy. Käyttövoimien ympärillä käytävä myllerrys sekoittaa varmasti monien pään ja pelko uuden ostamisesta saattaa olla olemassa.
– Elämme myös käyttövoimien murrosvaihetta, jolloin monet saattavat odottaa käyttövoimien voittajaa ja hankkivat sitä odotellessaan uudehkon käytetyn auton. Uusien autojen markkinoilla on vaikeuksia myös sirupulan vuoksi ja sekin vaikuttaa osaltaan käytettyjen autojen kysyntään, kommentoi Holmström.
