Koeajo: Maxus e-Deliver 3 – millainen on kiinalainen sähköpakettiauto?

Maxus e-Deliver 3 on uuden merkin rohkea avaus sähköiseksi pikkupakuksi. Hyvää: terhakka, pieni sähkönkulutus, varustelu, näppäryys. Huonoa: viimeistely, ohjaus, jousitus, lämmönsäädön puute.

Maxus e-Deliver 3 on pienin kolmesta valtavan SAIC Motor-konsernin Suomessa esittelemästä uutuudesta, joista ensimmäisen eli Euniq-tila-auton koeajoimme jo viime keväänä. Pientä täyssähköistä pakettiautoa saa kahtena pituutena (4,5 / 5,1 m) kuormatilavuuksiltaan 4,8 ja 6,3 m³. Versioiden kantavuus on 900–1 000 kg.

Takapariovien lisäksi kuormatilaan pääsee käsiksi oikealla kyljellä olevan liukuoven kautta. Muovinen konepeitto on irrallinen osa ilman saranoita, mutta eipä sen alle olekaan juuri muuta asiaa kuin pissapoikaa täyttämään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuulahdus Kiinasta

Maxuksen ensivaikutelma ei säväytä. Maalipinnan virheet ja peltien sovitus tuovat mieleen kolarikorjauksen. Sisällä leijuva tuoksu vahvistuu lämmityslaitteen toimiessa, ja muistuttaa Shanghain savusumua – aivan kuin lämmitysvastuksista palaisi pintakäsittelyaine pois. Oudointa on kuitenkin lämmönsäädön puuttuminen: lämmityksen voi kytkeä napista päälle tai pois, samoin ilmastoinnin. Muu varustelu on runsasta peruutuskameroineen, pysäköintitutkineen, vakionopeudensäätimineen ja rengaspainenäyttöineen.

Kosketusnäyttö ja ajotietokone ovat toiminnoiltaan ja ilmeeltään vanhahtavia, eikä radio tunne kanavien nimiä. Kuljettaja saa aikansa kulumaan säätämällä lämpötilaa sammuttelemalla lämmitystä, etsimällä radiokanavien taajuuksia ja arvaamalla suureneeko vai pieneneekö jarrutusenergian talteenotto regenerointinapista.

Kaksipaikkaisen ohjaamon istuimet ovat muotoilultaan ja istuma-asennoltaan hyvät, vain korkeudensäätö jää toivelistalle. Vaihteistossa ei ole pysäköintiasentoa, eli seisontajarrua on muistettava käyttää.

Valttina keveys

Maxus e-Deliver 3 on maahantuojan mukaan ensimmäinen suoraan ainoastaan sähkövoimalinjalle suunniteltu pakettiauto. Tuloksena on alhainen 1 500 kg:n omamassa, mikä on viitisensataa kiloa vähemmän kuin vaikkapa Stellantiksen sähköpakuissa (Citroën Jumpy, Opel Vivaro ja Peugeot Expert). Keveys tuntuu heppoisuutena, mutta vaikuttaa suoraan suorituskykyyn, kulutukseen ja toimintamatkaan. Satanen tulee mittariin 11 sekunnissa, vaikka ilmoitettu lukema on 17 s. Pienokainen tuntuu reippaalta niin liikennevaloissa kuin ohituksissakin, ja ponteva kiihtyvyys stoppaa vasta rajoitettuun huippunopeuteen (120 km/h). Vaikka ohjaus on tunnoltaan hento ja tarkkuudeltaan suurpiirteinen, se säilyttää luottamuksen vielä tuossakin vauhdissa. Jarrujenkin tunto on varsin hyvä.

Keveistä rakenteista huolimatta melutaso on kohtuullisen vaimea, mutta pompahteleva lehtijousitus vie mukavuuden. 500 kilogramman kuorma tasoittaa kyytiä hitusen eikä juurikaan vähennä pirteyttä. Koeajon keskikulutus asettui lukemaan 17 kWh/100 km, minkä myötä isommalla akulla 300 ja pienemmällä 200 kilometrin taipaleet ovat mahdollisia. Tyhjähkön akun pikalataus vie liki tunnin, ja Type 2:lla akun saa täyteen yön aikana.

Maxus e-Deliver 3 omaa hyvät perusratkaisut, mutta kehitystä vaativia kohteita on liikaa. Ne olisi helpompi antaa anteeksi, jos auto olisi edullinen. Nyt pyydetty 41 000 euron hinta on kuitenkin liian lähellä vaikkapa Nissan e-NV200:n ja Opel e-Vivaro S:n hintaa. Alku on aina hankalaa ja on helppo luvata, että kiinalaisten autojen kehitys tulee olemaan nopeampaa kuin japanilaisilla ja korealaisilla aikanaan.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka