Koeajo: kovaääniseksi kypsynyt – Volkswagen Polo GTI

Volkswagen Polo GTI pyrkii toistamaan omassa luokassaan isoveljensä Golf GTI:n teot. Hyvää: ajettavuus, moottorin ominaisuudet ja äänet. Huonoa: automaattivaihteiston viiveet, rengasmelu.

Volkswagen Polo GTI saattaisi olla aivan erilainen auto, jos Golf GTI ei olisi syntynyt yli 40 vuotta sitten. Identtiset logot, samanlainen sporttikoristelu ja ruutukuvioitu istuinverhoilu on estoitta ammennettu legendaarisesta isoveljestä.

Mutta ei Polonkaan GTI enää kovin uusi ilmiö ole, sillä ensimmäinen, 120-hevosvoimainen sukupolvi esiteltiin jo vuonna 1998. Siitä tehot kasvoivat vähitellen 150:n ja 180:n kautta 192 hevosvoimaan. Nyt käytössä on maaginen tasaluku 200 hv.

Erikoista on se, että tehoja on viime vuodet tavoiteltu yhä suuremmilla moottoreilla –nykyisestä downsizing-muodista poiketen. 1,4-litrainen voimanlähde korvattiin vuonna 2014 neljä desiä suuremmalla, ja uusimmassa iskutilavuutta on täydet kaksi litraa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vain viisiovisena

Kuten Volkswagenilla niin monesti, erottautuminen väistyneestä mallista vaatii rinnakkain vertailemisen. Tällöin paljastuu, että maskin punaiset raidat ja etupuskurin alaosan suuri musta kehikko luovat Polo GTI:lle uudenlaista, vauhdikkaampaa ryhtiä.

Valikoima kattaa vain yhden, automaattivaihteisen ja viisiovisen mallin. Ylimääräisistä ovista ei epäsporttisuutta saa loihdittua, varsinkin kun mahdolliselle jälkikasvulle kaupataan samalla ruutukuvioinnilla verhoiltua, GTI-logoilla kirjailtua turvaistuinta.

Sen sijaan manuaalivaihteistoa tekisi välillä mieli. Vaikka kaksoiskytkinlaatikko pelaa useimmiten odotetusti, äkillisissä tilanteissa se hämmentää rattaita toisinaan liian pitkään. Käsin käytettävä vaihteisto on luvassa tuotantoon tänä vuonna.

Monenlaista meteliä

Moottori on, jos ei nyt yläkireä, niin täyteläisen ruudikas. Tehoa on yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi kalleimmassa Polo-mallissa, mikä tietysti tuntuu kasvaneina g-voimina – joita voi tarkkailla kosketusnäytöltä. Digimittaristosta löytyy mm. kierrosaikalaskuri.

Pontevan kiihtyvyyden, jota on tarjolla kaikilla Suomessa käytettävillä nopeuksilla, lisämausteena ovat raa’at pakoäänet. Bassovoittoinen soundi on täyskaasukiihdytyksessä erittäin voimakas, ja erottuu tasakaasulla vielä moottoritievauhdissakin.

Tuumaa vakiota suurempien, lisävarusteisten 18” pyörienkään melu ei jää epäselväksi – ja tässä Polo GTI antaa eniten tasoitusta kalliimmalle isoveljelleen. Alustakin on terävämmissä töyssyissä kova, mutta laajemmissa kuopissa napakkuus ei ole enää yhtä hallitsevaa.

Kaarteissa kiva

Sileäpintaisella, kiemuraisella maalaistiellä Polo GTI on eniten oma itsensä. Sport-ajotilassa ja vaihteiston S-asennossa kaasun vaste on välitöntä, ohjaus on nykyautoksi tunnokas, eikä kori kallistele tai renkaat vongu edes hävyttömän tiukasti taitettaessa.

Ajoasento on mittasuhteiltaan moitteeton niin matka- kuin mutka-ajoon. Istuinosassa sivutuki riittänee vaikka radalle, sen sijaan selkänojan toppaukset voisivat olla vahvemmatkin. Toisaalta ainakin tieliikenteessä pärjätään näilläkin.

Kaiken kaikkiaan siis tasapainoinen paketti. Aivan Golf GTI:n tapaiseen hienostuneisuuteen eivät pikkuauton rahkeet edes kokoluokkaan suhteutettuna riitä, mutta taskurakettien joukossa Polo GTI edustaa silti isoveljensä tapaista, kypsyneempää laitaa.

Teksti Jussi Saarinen, Kuvat Roman Razinkov