Kameravalvonta_peltipoliisi

Liikenne Liikenneturvallisuus Uutinen 7.2.2021

1 111 peltipoliisia valvoo ylinopeuksia teiden varsilla

Tutkimus: Pienten ylinopeuksien kitkemiseen keskittymisen seurauksena mahdollisesti merkittäväkin osa lainvastaisista liikennerikoksista jää nykyisin piiloon.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta kertoo, että Suomessa on tätä nykyä 1 111 kiinteää nopeusvalvontapistettä eli kansankielellä peltipoliisia.

Poliisilla on käytössään kiinteissä valvontapisteissä ”jonkin verran yli 200” kameraa, kertoo puolestaan Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hannu Kautto blogissaan. Tarkempia tietoja kameroiden kokonaismäärästä ei ole saatavissa.

Tarkkojen kameralukujen puuttuessa jää hieman arvailujen varaan, onko kamera vuorollaan käytössä noin joka viidennessä vai kuudennessa tolpassa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tuoreeseen Seuraamusjärjestelmä 2019 -tutkimukseen poliisilta saatujen tietojen perusteella kulloinkin toiminnassa olleiden valvontakameroiden vuotuinen toiminta-aika samoin kuin tällaiset kamerat ohittaneiden ajoneuvojen määrät noin kolminkertaistuivat vuonna 2018 vuoteen 2015 verrattuna.

Viime vuonna tietotekniikkaongelmat tosin romauttivat välähdysmääriä, uutisoi Yle 15.1. Ongelmien seurauksena iso osa peltipoliiseista välähteli viime vuonna kuukausien ajan vain törkeistä ylinopeuksista, joka siis tarkoittaa, että peltipoliisien välähdyskynnystä nostettiin sakotusrajalle 21 km/h.

Sata uutta tolppaa

Valvontatolpista sata ovat uusinta uutta eli ruotsalaista osaamista. Aiempaa kauempaa ja tarkemmin ajoneuvot kuvaamaan kykenevät Sensys-valvontapisteet perustuvat Tracking radar -tekniikkaan. Sen ansiosta kamerat pystyvät erottelemaan ajoneuvot toisistaan ja kohdistamaan valvonnan jopa 32 autoon kerrallaan, parhaimmillaan 150 metrin päähän.

Kameravalvonta_peltipoliisi

Kuten autoilijat ovat havainneet, loppukesällä 2019 käyttöön otettuja uuden tekniikan kameroita on esimerkiksi valtatiellä 4 noin sadan kilometrin matkalla Lusin ja Vaajakosken välillä 23 kappaletta ja valtatiellä 6 vajaan 60 kilometrin matkalla Koskenkylän ja Kouvolan välillä 16 kappaletta.

”Etupäässä nopeuksien hallintaa”

Tieosuudet, joille kamerat sijoitetaan, valitaan Poliisihallituksen mukaan tienpitäjän onnettomuustilastojen pohjalta ja kameratolpan tarkka sijainti onnettomuustihentymien perusteella.

– Etupäässä tolppavalvonta on nopeuksien hallintaa. Useita vuosia on kaupungeissa ollut myös liikennevalovalvontaa. Nykyisin pystytään myös valvomaan lainsäädännön puolesta turvavöitä ja kännykän käyttöä, käytännössä näitä valvotaan automaattivalvonta-autoilla, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen taustoittaa.

Keskiössä pienet ylinopeudet

Krimon tutkimuksen mukaan automaattisen nopeusvalvonnan kasvu on yhteydessä vuonna 2013 tehtyyn päätökseen lakkauttaa tieliikenteen valvontaan keskittynyt Liikkuva poliisi.

”Tämän seurauksena liikennevalvonta ja siitä määrättävät seuraamukset ovat kasvavassa määrin ylinopeusvalvontaa valvontakameroiden peittämillä tieosuuksilla samalla, kun muiden rikoslain ja tieliikennelain vastaisten ylinopeuksien ja liikennerikosten sekä liikennerikkomusten valvonta on supistunut.”

Tutkimuksen mukaan tieliikenteen valvonnassa on koko ajan enemmän keskitytty vähemmän vaarallisen eli pienten ylinopeuksien kitkemiseen, tutkimuksessa arvioidaan. Sen seurauksena ”mahdollisesti merkittäväkin osa lainvastaisista liikennerikoksista jää nykyisin piiloon.”’

Muutakin kuin nopeuksia

Liikenneoikeuteen perehtyneen asiantuntija asianajaja Risto Tuorin mukaan on selvää, että merkittävä osa lainvastaisista liikennerikoksista jää poliisin nykyisillä resursseilla joka tapauksessa piiloon.

– Kysymys on siitä, miten vähäisillä voimavaroilla saadaan optimaalisin lopputulos. Jos liikennevalvonta kohdistuu pääasiassa vain ajonopeuksien valvontaan, ei se saa Tuorilta kannatusta.

– Ei tilanne tietenkään ole hyvä, jos pääasiassa valvotaan vain ajonopeuksia. Automaattivalvonnalla pystytään tosin valvomaan jatkossa myös muita ajotaparikkomuksia, Tuori huomauttaa.

Kameravalvonta

Täydentää poliisin liikennevalvontaa

Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta kertoo, että liikennevalvonnan osuus poliisin valvontaan käyttämästä työajasta on noin 40 prosenttia.

Kautto tähdentää blogikirjoituksessaan, että automaattivalvonta ei korvaa poliisin tekemään perinteistä liikennevalvontaa, se täydentää sitä merkittävällä tavalla. ”Automaattivalvontaa ei voi rajallisesta henkilömäärästä johtuen korvata poliisin tekemällä valvonnalla, vaikka tätä kuulee usein toivottavan. Vaihtoehto on käytännössä vain valvomatta jättäminen.”

Kautto lainaa liikennetutkija Petra Reimin diplomityötä Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen. Sen mukaan ”suomalaisten tutkimusten mukaan pistemäinen automaattivalvonta vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia keskimäärin noin 15–20 % ja vakavimpia onnettomuuksia jopa 30–40 %.”

Kyseisen vuonna 2018 Aalto-yliopistolle tehdyn diplomityön mukaan keskinopeudet ovat laskeneet Suomessa automaattivalvonnan avulla noin 2–3 km/h. ”Myös muissa maissa tehdyt tutkimukset vahvistavat, että automaattivalvonnan vaikutukset ovat voimakkaammat kamerapylväiden läheisyydessä, mutta nopeudet laskevat myös jonkin verran niiden välillä.”

 

Rikesakoista kertyi 50 miljoonan euron potti vuonna 2019 – kiitos peltipoliisien

Rikesakkoja määrättiin vuonna 2019 kaikkiaan 308 429. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimon Seuraamusjärjestelmä 2019 -tutkimuksen mukaan etenkin liikenteen automaattinen kameravalvonta kerrytti rikesakkopottia.

Rikesakoista leijonanosa, 86 prosenttia, määrättiin liikenteen automaattisen kameravalvonnan perusteella.

Rikesakoista saatu sakkokertymä oli 48,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. Se on kasvanut sakon rahamäärien korottamisen jälkeen yli kaksinkertaiseksi vuosikymmenen alkuvuosien tasosta, joka oli noin 20–24 miljoonaa euroa vuosina 2010–2015. Nousu ajoittuu vuosiin 2015–2018, mikä johtuu rikesakkojen rahamäärien korottamisesta 1.9.2015 alkaen. Vuodesta 2016 alkanut kasvu johtunee puolestaan suurelta osin poliisin antamista ja 1.10.2016 voimaan tulleista kiristyneistä sakotusohjeista. Niissä rikesakon määräämisraja ylinopeustilanteissa alennettiin niin, että sakotusrajaa laskettiin 8 km/h ylinopeudesta 7 km/h ylinopeuteen 3 km/h -varmuusvähennys huomioiden.

Vuonna 2019 annettiin eniten 170 euron (50 %) suuruisia rikesakkoja ja toiseksi eniten 140 euron (27 %) rikesakkoja. 200 euron rikesakkojen osuus oli 14 prosenttia kaikista rikesakoista. Suurin mahdollinen rikesakko tieliikenteessä oli tuolloin 200 euroa ylinopeuden ollessa 16–20 km/h. Tätä vähäisemmästä 8–15 km/h ylinopeudesta määrättiin joko 140 tai 170 euron suuruinen rikesakko sen mukaan, oliko suurin sallittu nopeus tiellä enintään 60 kilometriä tunnissa vai enemmän. Kaikkein pienimmistä ylinopeuksista selvisi huomautuksella.

Jaa artikkeli

Keskustelu