Iäkkäiden sähköinen liikkuminen – vinkit Liikenneturvalta ja Autoliitolta

Sähköisten kulkuneuvojen kirjo voi aiheuttaa hämmennystä: kuljetaanko kävelijän vai pyöräilijän säännöillä ja missä kulkineella kuten sähköskootterilla saa ajaa?

Erilaisia sähköisiä liikkumisvälineitä on liikenteessä kasvavissa määrin. Tämä voi synnyttää hämmennystä: kuljetaanko laitteella kävelijän tai pyöräilijän säännöillä, missä laitteella saa ajaa ja ylipäätänsä, mitä erilaisia ajoneuvoja liikenteessä oikein on.

Sähköisen liikkumisvälineen kuten sähköskootterin tai -mopon kuljettajan tulee tietää, missä laitteella saa liikkua ja mitä sääntöjä on noudatettava.

Liikenneturva julkaisi keväällä 2021 ikääntyville ja heidän läheisilleen suunnatun oppaan, jossa käsitellään laajasti sähköisiä liikkumisvälineitä. Opas on ollut kysytty ja kaivattu. Autoliitolla on omat ja suositut ikäautoilija-koulutuksensa.

Kun Liikenneturva kysyi sähköajoneuvoyhtiö Skandilta ajoneuvoja lainaksi opastusvideoiden tekoa varten, löysivät toimijat toisensa ja havaitsivat, että liikennesääntöjen tuntemuksessa on puutteita.

Autolla ajon jälkeen

Yhteistyön keskiöön valikoitui luontevasti halu edistää ikääntyneiden ihmisten turvallista liikkumista ja liikennesääntöjen tuntemusta. Ikääntyneelle tarve kevyen sähköajoneuvon käyttöön saattaa herätä vasta kun ajoterveys ei enää riitä autolla ajoon.

Liikenneturvasta kerrotaan, että yhteistyön pontimena on myös tarve muistuttaa ikäihmisiä siitä, että liikenteessä on tärkeätä huomioida esimerkiksi muuttuva ajokeli. Iän myötä myös ajokuntoon ja havainnointikykyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä

Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm tähdentää, että liikkujan ikäryhmästä riippumatta on aina ennen ajoneuvon käyttöä perehdyttävä laitteen toimintaan ja tunnettava liikennesäännöt.

– Tutkimustietoa onnettomuuksista sähköisillä liikkumisvälineillä ei vielä laajasti ole. Vaaratilanteita ja onnettomuuksia halutaankin ennaltaehkäistä kertomalla ikäihmiselle aktiivisesti liikennesäännöistä ja muihin ajoon vaikuttavista asioista, Nyholm kertoo.

– Kun kuljettaja on ajokunnossa ja ajaa itselleen tutulla laitteella liikennesääntöjä noudattaen, ajaminen on sujuvaa ja turvallista.

Liikenneturvan laatima Sähköiset liikkumisvälineet opas löytyy täältä.

Autoliitolla ikäautoilija-koulutuksia

Autoliitto on järjestänyt jo vuosia ikäautoilijakoulutuksia eri puolilla Suomea. Nykyään koulutukset toteutetaan webinaareina.

– Asiantuntijan vinkit sekä kokemusten jakaminen muiden ikäautoilijoiden kanssa ovat osoittautuneet suosituksi ja hyväksi tavaksi käsitellä iän autoiluun tuomia erityispiirteitä, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Koulutuksiin ei ole ikärajaa. Tavoitteena on antaa ajamista ja autoilua helpottavia vinkkejä, jotta autoilu olisi turvallista ja voisi jatkua ehkä hieman pidempäänkin.

Puolentoistatunnin webinaarissa pohditaan myös sitä, että mihin asti ajamista on ylipäätään järkevää jatkaa, jottei ole turvallisuuden näkökulmasta ongelma itselle tai kanssaliikkujille.

Vaikeat ajo-olosuhteet nousevat koulutuksissa esiin, ja etenkin pimeällä ajaminen. Moni ikäautoilija kokee hämäränäön ongelmien vuoksi pimeän ajan vaikeaksi. Ongelmaksi nousevat myös yhtäaikaiset ajoon liittyvät tehtävät kuten valojen vaihtaminen ajon aikana sekä risteysajo.

Myös auton hallintalaitteiden käyttö voi aiheuttaa pulmia.

Tarve lisääntyy, väestö ikääntyy

Kevyiden sähköajoneuvojen, kuten sähkömopojen ja -skoottereiden, käyttö ei edellytä ajokorttia ennen vuotta 1985 syntyneiltä, eikä rekisteröintiä tai katsastusta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ne ovat esimerkiksi ajokortittomille ikäihmisille yksi tapa liikkua arjessa omatoimisesti.

Kevyiden sähköisten ajoneuvojen käyttötarve ei ole todennäköisesti vähenemässä.

– Suomi ikääntyy vauhdilla. Reilu viidennes suomalaisista on yli 65-vuotiaita ja väestöennusteiden mukaan osuus vain kasvaa, Skandin toimitusjohtaja Miika Utoslahti pohtii.

– Kaiken lähtökohtana on aina liikenneturvallisuus ja vanhusten kyky omaehtoiseen liikkumiseen itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Skandilla on esimerkiksi ajoneuvomalleja, joissa takavalojen alla olevat lisäpyörät estävät kaatumisen taaksepäin. Mallista riippuen on myös esimerkiksi automaattinen magneettijarru, joka pysäyttää laitteen, kun kaasukahva vapautetaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Liikenneturva / Aleksi Makkonen, Skand

a:3:{i:0;s:5:"40763";i:1;s:5:"47795";i:2;s:5:"61208";}