huumeet liikenteessä

Liikenne Liikenneturvallisuus Uutinen 7.7.2021

Joka kymmenes on ollut nukahtaa rattiin

Liikenneturvan kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas on ajanut silloinkin, kun ajokunto ei ole ollut kohdillaan.

Kesä ja loma-aika saa suomalaiset liikkeelle ja autoilemaan – myös tavallista arkea pidempiä ajotaipaleita. Etenkin tällöin on syytä huolehtia omasta ajokunnosta.

Suomalaisista kuljettajista lähes kolmasosa kertoi ajaneensa viimeisen vuoden aikana silloinkin, kun ajokunto ei ole ollut kohdallaan. Tiedot ilmenevät Liikenneturvan kyselystä.

Sen mukaan kymmenesosa on puolestaan ajanut niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. Autoiltu on myös huonovointisuudesta tai tunnekuohusta huolimatta.

”Oli pakko ajaa väsyneenä”

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ne kuljettajat, jotka kertoivat ajaneensa heikentyneessä ajokunnossa, perustelevat ajamista ensisijaisesti vaihtoehdottomuudella. Kuusi kymmenestä kokee, että joskus on pakko ajaa autolla, vaikka olisi kuinka väsynyt tai sairas.

Neljäsosa mieltää ajamisen parhaaksi tavaksi liikkua pakolliset matkat, jos tuntee olonsa sairaaksi. Moni myös kokee, ettei heikentynyt ajokunto haittaa ajamista.

– Vaikka läheltä piti -kokemuksia esimerkiksi rattiin nukahtamisen kanssa on ollut, silti yhden pysähdyksen taktiikoihin ja pitkiin ajorupeamiin suhtaudutaan ihannoivasti, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen kummeksuu.

– Omien ajotaitojen arvioidaan kompensoivan heikentynyt ajokunto sen sijaan, että ajoa siirretään tai se keskeytetään.

Riskit toki tiedostetaan

Kuljettajan tilaan liittyvä taustariski kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 69 prosentissa kuolonkolareista käy ilmi Onnettomuustietoinstituutti OTIn Vuosiraportti 2019 -tutkimuksesta.

Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski tuo esiin, että kuljettajan kunnon merkitys ajamisen turvallisuuteen näyttää kuitenkin olevan tiedossa.

– Yhdeksän kymmenestä kokee, ettei esimerkiksi väsymystä oteta liikenneriskinä riittävän vakavasti. Yhtä moni pitää tärkeänä sitä, että läheinen tai matkustaja puuttuu, jos tämä huomaa, ettei kuljettajan ajokunto ole kohdallaan, Koski taustoittaa.

Ajokunto heikentyy salakavalasti

Moni ajokuntoa nakertava asia vaikuttaa salakavalasti. Esimerkiksi väsymys heikentää myös kuljettajan kykyä arvioida omaa tilaansa.

– Kun väsymys iskee, kuljettajan tarkkaavaisuus herpaantuu, silmänräpäysten kesto pitenee ja tästä liu’utaan helposti muutaman sekunnin mikrouneen, Taskinen toteaa.

– Kuljettajat pyrkivät usein kompensoimaan väsymystä keinoilla, jotka mahdollistaisivat edelleen ajamisen. Väsymystä voi torjua kuitenkin vain nukkumalla, pelkkä tahdonvoima ei riitä väsymyksen selättämiseen.

Jätä autoilu, jos otsasuoni pullottaa!

Toivoisin että minulle sanotaan, jos ajamiseni ei ole turvallista esimerkiksi väsymyksen takia -väitteestä peräti 45 prosenttia oli täysin samaa mieltä.

Liikenneturvan kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista puuttuisi, jos läheinen tai tuttava aikoisi ajamaan niin päihtyneenä, että rattijuopumusraja ylittyy. Puuttumiskynnys on korkeampi, jos läheinen on maistissa, ottanut ajamiseen vaikuttavaa lääkettä tai huomattavan väsynyt. Kuljettajan huonovointisuus tai voimakas negatiivinen tunnetila eivät herätä kyselyn mukaan niin voimakasta tarvetta puuttua.

On hyvä mieltää, että myös tunnekuohu voi rapauttaa ajokunnon. Kyselyn perusteella kolmasosa on ajanut niin voimakkaan tunnetilan vallassa, että autolla ajaminen ei olisi ollut suotavaa.

– Esimerkiksi riidan jälkeen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus välttämättä ole silloin liikenteessä. Suuttuneena neutraalitkin tapahtumat saatetaan myös tulkita uhkina, jolloin riita voi vaikuttaa suoraan käyttäytymiseemme liikenteessä, Liikenneturvan suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen kuvailee.

Liikenneturvan teettämän keväisen kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1 092 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.

Mikä ihmeen ajokunto?

Ajokunto on kehon ja mielen hetkellinen tila, johon vaikuttaa esimerkiksi väsymys, päihteet, korkea kuume, tilapäinen lääkitys tai jopa voimakas tunnereaktio, Liikenneturva erittelee.

Ajoterveyteen sen sijaan vaikuttavat sairaudet sekä niiden hoitamattomuus.

Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta pitkästä valvomisesta. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus kuten uniapnea. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Kuljettajan ajokuntovaatimuksia määritellään myös tieliikennelaissa (17 §): Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

Jaa artikkeli

Keskustelu