Boeingin kiusallinen vuosipäivä – 737 MAX -koneet jo vuoden maahan pakotettuina
Kuolonturmat pakottivat menestysmalliksi suunnitellun Boeing 737 MAX -matkustajakoneen lentokieltoon, joka jatkunee vielä kuukausia.
Yhdysvaltalaisella lentokonevalmistaja Boeingilla oli vastikään kiusallinen juhlapäivä: perjantaina 13. päivänä maaliskuuta 2020 tuli kuluneeksi vuosi Boeing 737 MAX -matkustajakoneiden maailmanlaajuisen lentokiellon aloittamisesta.
Vuosi sitten kukaan ei olisi osannut ennustaa lentokiellon jatkuvan näin pitkään. Nyt kukaan ei osaa ennustaa tarkalleen, milloin lentokielto päättyy. Ilmailuasiantuntijoiden ennusteet ulottuvat heinäkuusta 2020 aina vuodenvaihteeseen saakka.
Miksi lentokielto?
Ilmailuviranomaiset määräsivät lentokiellon, koska upouusille Boeingin MAX-koneille tapahtui kaksi tuhoisaa, saman tyyppistä onnettomuutta muutaman kuukauden välein. Indonesialaisen Lion Air-yhtiön MAX -turmassa menehtyi 189 ihmistä 29.10.2018. Toinen turma tapahtui 10.3.2019 Ethiopian Airlines -yhtiön MAX-koneelle, jossa 157 ihmistä kuoli.
Molemmat turmat tapahtuivat nousuvaiheessa. Kahden saman tyyppisen onnettomuuden jälkeen Boeing 737 MAX -matkustajakoneet asetettiin lentokieltoon ensiksi Etiopiassa 10.3.2019. Maailmanlaajuinen lentokielto astui voimaan 13.3.2019.
Puutteellinen koulutus vaikutti
Alustavien tutkimusraporttien mukaan keskeinen onnettomuussyy on MCAS (Maneuvering Characteristics Augmentation System) – sakkauksenestojärjestelmä, minkä tarkoituksena oli estää nokan nousua liian jyrkkään kulmaan nousussa moottorien toimiessa suurella teholla.
Onnettomuuksiin vaikuttivat myös kohtauskulma-anturin viat ja lentäjien puutteellinen koulutus.
Boeingin 737 MAX -koneissa on kaksi kohtauskulma-anturia, mutta MCAS-järjestelmä otti tiedon vain toisesta, vertaamatta tietoa lainkaan toisen anturin lukemaan. Lion Air -yhtiön matkustajakoneen kohtauskulma-anturissa havaittiin ongelmia jo aikaisemmin, joten onnettomuuden osasyynä on myös huolimaton huoltotoiminta.
Anturi antoi lentäjille väärää tietoa
Onnettomuuskoneissa viallinen kohtauskulma-anturi antoi väärää tietoa, mikä sai MCAS-järjestelmän painamaan nokkaa alas. Järjestelmää kritisoitiin jo koneen suunnitteluvaiheessa. MCAS-järjestelmän pois kytkeminen osoittautui hätätilanteessa hankalaksi. MAX-tyyppikoulutus oli niukka, vain reilun tunnin iPad-kurssi ilman simulaattoriharjoittelua.
Lion Air -onnettomuuden jälkeen Ethiopian Airlines oli antanut lentäjille MAX-lisäkoulutusta. Siitä huolimatta lentäjät eivät saaneet konetta hallintaan anturivian yllättäessä, vaikka he noudattivat Boeingin täydennettyjä ohjeita, jotka annettiin Lion Air -onnettomuuden jälkeen.
Konekauppa kävi vilkkaasti
Boeing 737 MAX -koneiden kauppa kävi aluksi hyvin, jo toimitettujen 387 koneen lisäksi tilauskanta käväisi jopa 5 000 koneessa, mutta perutut tilaukset pudottivat tilausmäärän 4 504 koneeseen (tilanne 29.2.2020).
Vertailun vuoksi mainittakoon, että kilpailijan vastaava mallisarja, Airbus A320 NEO -tuoteperhe (A319 NEO, A320 NEO ja A321 NEO) on kahmaissut tilauksia peräti 6 147 kappaletta jo toimitettujen 1 248 Airbus A320 NEO-sarjan koneiden lisäksi (tilanne 29.2.2020).
Liki 400 konetta lentoyhtiöillä
Lentoyhtiöille toimitettiin kaikkiaan 387 MAX-konetta – mutta koneita ei voida lainkaan käyttää lentokiellon vuoksi. Boeingin varastoissa on valmiina 420 konetta, joita ei ehditty toimittaa lentoyhtiöille.
Lentokiellon pitkittyessä ja varastoitujen koneiden pysäköintipaikkojen loppuessa Boeing keskeytti 737 MAX -koneiden tuotannon vuoden 2020 alussa.
Helsinki-Vantaan kentällä lentokieltoaan viettänyt Norwegianin 737 MAX.
Pomolle kenkää
Boeingin johdossa tehtiin muutoksia vuoden vaihteessa: Boeingin hallitus nimitti 23. joulukuuta yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi David L. Calhounin. Hän otti hoidettavakseen toimitusjohtajan tehtävät 13.1.2020 alkaen. Toimitusjohtaja Dennis Muilenburg sai potkut.
Muutosten syynä on yhtiön kriisi, joka johtuu kahdesta lentoturmasta ja Boeing 737 MAX -kapearunkokoneiden lentokiellosta. Hallituksen mukaan muutos johdossa on välttämätön, jotta yhtiö voi palauttaa luottamusta viranomaisten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien parissa.
Boeingille 20 miljardin dollarin kustannukset
Yhteensä noin 800 Boeing 737 MAX -konetta on varastoituna ympäri maailmaa. MAX-koneiden lentokiellon ja viivästyksen aiheuttamat kustannukset valmistajalle ovat mittavat, arviolta noin 20 miljardia dollaria.
Boeing korvaa onnettomuuksissa menehtyneiden omaisille yhteensä 100 miljoonaa dollaria.
Kärsijöinä myös muut
Toista vuotta jatkuvan Boeing 737 MAX -lentokiellon vaikutukset ulottuvat laajalti: valmistajan lisäksi 900:aan alihankkijaan, yli sataan lentoyhtiöön, lukuisiin leasingfirmoihin, kilpaileviin valmistajiin sekä lentoreitteihin ja matkustajiin.
Boeing joutuu maksamaan mittavia korvauksia, koska lentoyhtiöiden tuotannontekijät, uudet lentokoneet eivät ole olleet lainkaan käytettävissä. Kantamaltaan edeltäjäänsä pitemmille matkoille sopivien 737 MAX -koneiden maadoitus on pakottanut monen lentoyhtiön muuttamaan tälle vuodelle suunniteltua reittiohjelmaansa.
Muutamat yhtiöt ovat pidentäneet vanhojen, jo poistoon suunniteltujen koneiden käyttöaikaa saadakseen korvaavaa kapasiteettia. Tämän vuoden alkupuolella koronavirus on tilapäisesti helpottanut yhtiöiden konevajetta.
Boeingin kilpailijatkin ovat huolissaan, sillä MAX-ongelmat nakertavat yleisön ja lentomatkustajien luottamusta koko ilmailualaan ja sen turvallisuuteen.
Boeing on ilmoittanut MAX-koneiden FAA:n uudelleen sertifioinnin (tyyppihyväksynnän) olevan valmis todennäköisesti heinäkuussa 2020. Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n (Federal Aviation Administration) tyyppihyväksyntä ei kuitenkaan yksistään riitä maailmanlaajuiseen tyyppihyväksyntään.
Yhdeksän viranomaisen ponnistus
Koska onnettomuustutkinnassa havaitut ilmeiset yhtäläiset tekijät ovat vaikuttaneet kumpaankin onnettomuuteen, paikallisten onnettomuustutkintojen lisäksi perustettiin yhdeksän ilmailuviranomaisen JATR-työryhmä selvittämään MAX-koneiden tyyppihyväksynnän ja koulutuksen ongelmia.
JATR:n jäseninä on lisäksi asiantuntijoita FAA:lta (Federal Aviation Administration), NASA:lta (the National Aeronautics and Space Administration) sekä yhdeksältä ilmailuviranomaiselta, jota ovat: Australian CASA, Brasilian ANAC, Kanadan TCCA, Kiinan CAAC, Euroopan EASA, Japanin JCAB, Indonesian DGCA, Singaporen CAAS ja UAE:n (Yhdistyneiden arabiemiirikuntien) GCAA.
FAAlta edellytetään muun muassa huomattavasti nykyistä kattavampaa hyväksymisprosessia tapauksissa, joissa lentokoneen valmistaja tuo markkinoille uusia versioita olemassa olevista konetyypeistään. Raportti varoittaa, että osa FAA:n määräyksistä on vanhentunut eivätkä ne enää sovellu konetyyppiin, jota on muutoksin päivitetty vuosikymmenien ajan, kuten Boeing 737-sarjaa.
Lentokoneiden tullessa yhä monimutkaisemmiksi tyyppihyväksynnässä tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon toiminta mahdollisissa vikatilanteissa ja kehittää yhä selkeämpiä hälytysjärjestelmiä.
Lentokielto jatkuu kuukausia – se on purettava samaan aikaan eri maissa
Kun eri maiden ilmailuviranomaiset arvioivat Boeingin 737 MAX -matkustajakoneiden MCAS (Maneuvering Characteristics Augmentation System) -sakkauksenestojärjestelmän muutokset ja niihin liittyvän koulutustarpeen, siihen kuluu paljon aikaa.
Se tarkoittaa, että matkustajakoneiden lentokielto jatkuu varmasti vielä useita kuukausia.
Pelkkä MCAS-järjestelmän ohjelmistomuutos ei riitä. Lisäksi tarkasteluun on otettava koko avioniikka (ilmailuelektroniikka), ohjausjärjestelmä ja autopilotti. Tämä edellyttää ilmailuviranomaisilta huomattavaa lisätyötä. FAA kommentoi olevansa tyytyväinen tehtyyn tarkasteluun ja on vakuuttunut siitä, että avoimet pyrkimykset vahvistavat lentoturvallisuutta edelleen maailmanlaajuisesti. Indonesian ja Etiopian onnettomuudet nähdään ikävänä muistutuksena siitä, että FAA:n ja kansainvälisten kumppaneiden on jatkuvasti pyrittävä vahvistamaan lentoturvallisuutta.
Epäluulo jyllää
Yhdysvalloissa valmistetuille lentokoneille FAA:n tyyppihyväksyntä on yleensä riittänyt muissakin maissa. Nyt muiden isojen ilmailumaiden viranomaiset, kuten Euroopan EASA ja Kiinan CAAC, tuntevat epäluuloa FAA:ta kohtaan ja haluavat tehdä omat, itsenäiset arvionsa Boeing 737 MAX-koneen lentokelpoisuudesta ja lentomiehistöjen tyyppikoulutustarpeista.
Lentokielto pitää purkaa samanaikaisesti koko maailmassa. Lentoliikennejärjestelmän uskottavuus vaarantuu, jos kone todetaan turvalliseksi ja lentokelpoiseksi yhdessä maassa mutta vaaralliseksi ja lentokelvottomaksi toisessa maassa.
Lue lisää:
Keskustelu