Liikenne Tieliikennelaki Uutinen 30.3.2018
Peräkärryllä 100 km/h: sujuvaa vai vaarallista?
Tieliikennelain kokonaisuudistuksessa esitetään kevytperävaunun suurimman sallitun nopeuden nostamista kahdeksastakympistä sataseen. Asiantuntijatahot ovat muutosehdotuksesta ristiriitaista mieltä.
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi sisältää mielenkiintoisia uutisia peräkärrykansalle. Esityksen mukaan alle 750-kiloisen keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa.
Nykyisin näitä niin kutsuttuja kevytperävaunuja saa hinata korkeintaan 80 km/h nopeutta. Uudistus koskisi niin henkilö- kuin pakettiautoillakin vedettäviä kärryjä.
Esityksessä todetaan, että ajoneuvoluokkaan O1 kuuluvat perävaunut ovat käytännössä useimmiten jarruttomia kappaletavaran tai kevyehkön veneen kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja. Muutoksella pyrittäisiin sujuvoittamaan liikennettä sekä vähentämään jononmuodostusta ja ohitustilanteita.
AL: eivät näy onnettomuuksissa
Peräkärryjen nopeusrajoitus nousi useasti esiin, kun esitys uudeksi tieliikennelaiksi kävi laajalla asiantuntijakierroksella viime vuoden keväänä. Mielipiteet muutoksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen olivat varsin eriävät.
Autoliitto piti omassa lausunnossaan uudistusta hyvänä ja kannatettavana. Toimitusjohtaja Pasi Nieminen painottaa erityisesti liikenteen soljumista.
– Jos kevytperävaunuja saisi vetää kesänopeusrajoituksilla satasen nopeutta, ne etenisivät muun liikennevirran mukana. Tämä vähentäisi ohituksia eivätkä kärryt enää olisi vetämässä jonoja, Nieminen kommentoi.
Hänen mukaansa tilastot osoittavat selvästi, että kevytperävaunujen osuus onnettomuuksien aiheuttajana on mitätön.
– En näe nopeuden nostamista 20 kilometrillä tunnissa riskinä. Näitä vaunuja käytetään pääasiassa kesäkelillä, ja sitä paitsi osa kuljettajista vetää niitä jo nyt satasta, eivätkä nämäkään näy onnettomuustilastoissa, Nieminen muistuttaa.
Autoliiton mukaan sekä vetoautojen että peräkärryjen ajo-ominaisuudet ja toiminnallisuus ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Avainasemassa ovat erityisesti autojen kehittyneet ajonvakautusjärjestelmät.
– Tällainen perävaunu on lähtökohtaisesti niin kevyt vetoautoon verrattuna, että auto hallitsee tilannetta. Niinpä yhdistelmä ei lähde käsistä, paitsi tietenkin silloin, jos vaunu on kuormattu väärin. Tilanne on kuitenkin sama nykyisenkin nopeusrajoituksen kohdalla, Nieminen painottaa.
Riski kasvaa nopeuden myötä
Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus sekä poliisi olivat omissa lausunnoissaan selvästi varautuneempia.
Liikennevakuutuskeskus (LVK) mainitsee, että kevytperävaunun hallinnan menetyksen riski kasvaa ajonopeuden lisääntyessä. Riskiä kasvattaa erityisesti virheellinen kuormaus.
– Jo nykytilanteessa kevytperävaunuja vedetään usein 100 km/h nopeudella, ja oleellinen kysymys lienee se, mihin nopeustaso asettuu mahdollisen lakimuutoksen jälkeen. Todennäköisesti keskimääräinen nopeustaso nousee, mikä näkyy sekä onnettomuusmäärissä että onnettomuuksien seurauksissa, Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari povaa.
LVK:n mukaan kevytperävaunuyhdistelmien nykyisten nopeusrajoitusten ei ole tunnistettu heikentävän liikenneturvallisuutta.
– Nykyisellään henkilöauto-kevytperävaunu-yhdistelmä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta suuri ongelma, ja tilanne pysyy toivottavasti samanlaisena, jos kuljettajat malttavat pidättäytyä 100 km/h nopeudessa. Joillekin omavalmisteisille perävaunuille tuokin lienee liikaa, Koisaari huomioi.
Puutteita kunnossa ja sidonnassa
Liikenneturva kiinnitti lausunnossaan huomiota kärryjen rengastukseen. Nopeusrajoitusten nostamisessa ei ole otettu huomioon sitä, että kevytperävaunuissa ei tarvitse käyttää talvirenkaita talviaikana.
Jos kevytperävaunujen enimmäisnopeus nousee 100 kilometriin tunnissa, Liikenneturva esittääkin, että näille vaunuille asetettaisiin myös talvirengasvaatimus. Suurta osaa kevytperävaunuista käytetään vain kesäaikana, joten vaatimus ei olisi Liikenneturvan mukaan kohtuuton.
Poliisin mukaan tienvarsivalvonnassa on paljastunut, että usein juuri nämä O1-luokan perävaunut ovat huonoimmassa kunnossa. Osittain tämä johtuu siitä, että niitä ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa tarvinnut määräaikaiskatsastaa.
Samaan johtopäätökseen tuli omassa lausunnossaan myös Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto.
Lisäksi valvonnassa on poliisin mukaan havaittu usein puutteita kuorman sidonnassa. Näiden vaunujen omistajina on runsaasti yksityishenkilöitä, jotka ovat usein olleet harvemmin tekemisissä tavarankuljetuksen kanssa.
Kun tähän yhdistetään se, että normikansalainen tietää melko vähän perävaunun käyttäytymisestä ääritilanteissa, poliisin mukaan yhdistelmän nopeuden nostolla olisi selvästi liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.
Lisää vai vähentää ohituksia?
Myös liikenteen sujuvuudessa on kaksi puolta. Mikäli kevytperävaunun nykyinen nopeusrajoitus vaihtuu korkeammaksi, henkilöautojen ei enää tarvitse näitä satasen rajoitusalueella ohitella.
Kaikkia nopeuseroja se ei kuitenkaan maanteiltä poista, sillä osa vaunun vetäjistä muuttuisi ohittajiksi.
– Tiestöllä liikkuu edelleen myös alemmalle nopeudelle rajoitettuja ajoneuvoja ja yhdistelmiä, kuten kuorma-autot ja rekat. Yhä kooltaan kasvavien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien ohittaminen kevytperävaunun kanssa on haasteellista, varsinkin kun valtaosa Suomen tiestöstä on ajosuuntaansa yksikaistaista, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen muistuttaa.
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eteni viime marraskuussa eduskunnan valiokuntakäsittelyyn. Tarkoitus on, että laki tulisi voimaan pääosin ensi vuoden aikana. Näin ollen myös peräkärryjen nopeusrajoituksen nostoa saataneen vielä odotella.
