18.3.2016

Perustuslakivaliokunta tyrmää taloudelliset perustelut sakkojen korotuksille

Kameravalvonta

Taloudelliset syyt eivät voi valiokunnan mukaan olla ainoa perustelu rikosoikeudellisten seuraamusten muuttamiseksi.

Edustuslakivaliokunta tyrmää lausunnossaan hallituksen ehdottamat korotukset päiväsakon suuruuteen ja rikesakon enimmäismäärään. Valiokunnan mukaan ei ole perustuslain mukaan mahdollista, että rangaistusjärjestelmää muutetaan pelkästään valtiontaloudellisin perustein. Rikesakkoja nostettiin viimeksi syksyllä 2015. Nyt ehdotettujen lisäkorotusten ainoa perustelu oli taloudellinen lisähyöty.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle. Valiokunnan perustelut löytyvät aukikirjoitettuna myös Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran blogista. Hallituksen esityksessä pienin päiväsakko korotettaisiin kuudesta eurosta yhdeksään euroon. Suurin rikesakko korotettaisiin 200 eurosta 400 euroon ja muut päiväsakot lähtökohtaisesti kaksinkertaistettaisiin. Korotuksilla hallitus laskee saavansa vuodessa noin 53-56 miljoonaa euroa lisätuloja.

Rikosoikeudellisten rangaistusten tavoitteena tulee olla rikollisen toiminnan ehkäiseminen. Sakkojen ensisijainen käyttötarkoitus on lievittää rikollisuudesta aiheutuvia kustannuksia ja tasata kustannuksia oikeudenmukaisesti.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan muun muassa seuraavasti:

– Perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyysvaatimuksen mukaisesti kriminalisoinneille on esitettävä painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste (PeVL 23/1997 vp, s. 2/II). Fiskaaliset tavoitteet eivät ole hyväksyttäviä perusteita seuraamussääntelylle (PeVL 61/2014 vp, s. 3/I)

sekä

– Ehdotetun sääntelyn arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös perustuslakivaliokunnan omaksumiin kantoihin sanktioluonteisten hallinnollisten seuraamusten suhteen. Valiokunta on korostanut, ettei hallinnollisia sanktioluonteisia seuraamusmaksuja voida pitää perustuslain 81 §:n mukaisina veroina tai maksuina ja ettei niiden tarkoitus ole valtion menojen rahoittaminen eikä olla korvaus tai vastike julkisen vallan maksuvelvolliselle antamista eduista tai palveluista (ks. esim. PeVL 32/2005 vp, s. 2/II, PeVL 12/2005 vp, s. 3/I, PeVL 46/2004 vp, s. 3/I ja PeVL 61/2002 vp, s. 5/II).

Valiokunta ja sen asiantuntijat moittivat hallituksen esitystä yksimielisesti. Omalta osaltaan perustuslakivaliokunnan tyrmäyksen tekee merkittäväksi se, etteivät asiantuntijat muista tapausta, jolloin lakiesitys olisi perustuslain vastainen sen perusteiden vuoksi.

Lähde: Yle, perustuslakivaliokunta, kuva: Antti Hentinen

Lue myös Autoliiton Pasi Niemisen mielipide: Sakkojen korotusaie outoon valoon

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat