Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 22.1.2023
Polttoaineiden könttäkorvaus paras tapa tukea pienituloisia autoilijoita, tuore raportti linjaa
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: tulo- ja polttoaineverojen alentaminen hyödyttäisi enemmän korkeatuloisia kotitalouksia.
Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille, linjaa Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) raportissaan.
– Könttäsummakorvaus on oikeudenmukaisempi ja huomioi pienituloiset, muttei lisää ajamisen kannustimia, taustaraportissa eri kompensointimalleja tutkinut väitöskirjatutkija Selina Clarke kiteyttää.
Taustaraportin on kirjoittanut Clarke sekä raportin empiiriset laskelmat tehnyt tutkija Kimmo Palanne.
Könttäsummakorvauksena jaettu tasapalautus on tehokkain tasoittamaan kuluja eri tuloluokkien välillä, sillä se sillä se alentaa verotuksen taakkaa suhteessa eniten alimmissa tuloluokissa. Palautuksen suuruus ei riipu polttoainekuluista, raportissa huomautetaan.
Vastaavasti tulo- ja polttoaineverojen alentaminen hyödyttäisi raportin mukaan enemmän korkeatuloisia kotitalouksia ja erityisesti polttoaineverojen madaltaminen laskisi autoilun kustannuksia ja pienentäisi kannustimia vähentää ajamista.
Polttoaineverot ilmastopolitiikassa
Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa taustaraportissa tutkitaan eri tapoja hyvittää polttoaineveron tulonjakovaikutuksia.
Raportti tuo esiin, että polttoaineverotus on Suomen ilmastopolitiikassa keskeinen keino päästä liikenteen päästövähennystavoitteisiin, sillä se luo jatkuvan kannustimen vähentää ajamista. Verotaakka on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisille autoilijoille.
Verotaakka koskettaa suurituloisia
Taustaraportin mukaan koko Suomen väestöä katsoessa kaikissa kotitalouksissa polttoainekuluihin menee keskimäärin alle neljä prosenttia kaikista tuloista ja suurin verotaakka on ylemmällä keskiluokalla. Se tarkoittaa kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta tulodesiiliä.
Jos tarkastellaan vain autollisia kotitalouksia Suomessa, niin verotuksen suhteellinen taakka on huomattavasti korkeampi pienituloisilla: alimmalla tuloluokalla menee yli kymmenen prosenttia tuloista polttoaineeseen, kun taas ylimmällä tuloluokalla alle kolme prosenttia.
Raportissa todetaan, että esimerkiksi tulo- tai päästöverotuksen alentamisesta hyötyisivät enemmän hyvätuloiset, koska he ajavat enemmän ja maksavat enemmän veroa. Polttoaineveron alentaminen puolestaan voisi luoda ympäristölle haitallisen kannustimen ajaa enemmän, sillä se laskisi polttoaineen yleistä hintatasoa.
Autoliitto: arjen mahdollistaja
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on useaan otteeseen tuonut esiin, että henkilöauto on lukuisille suomalaisille aivan välttämätön liikkumisratkaisu. Näin esimerkiksi Moottorin artikkelissa Autoliiton Pasi Nieminen: tietävätkö päättäjät kuinka ihmiset liikkuvat?
Niemisen mukaan henkilöauto on vähäväkisessä, hajallaan rakennetussa ja vain muutaman suuren kaupungin maassa monen kotitalouden arjen mahdollistaja.
– Aivan ylivertainen kulkutapa ihmisille myös ajankäytöllisesti, Nieminen muistutti Moottorin aiemmassa artikkelissa
Fiksut suomalaiset eivät myöskään aja turhaan, kävisihän se kukkarollekin. Samalla autolla hoidetaan työssäkäynti, kyyditään jälkipolvea ja ollaan iäkkäille lähisukulaisille asiointiapuna. Henkilöautoilla kuljetetaan myös valtava määrä tavaraa, jonka vaihtoehtoisen kuljetuksen järjestäminen olisi epätarkoituksenmukaista ja mahdotonta.
– Ei kukaan hanki autoa kahden kilometrin ajoa varten. On älyllistä epärehellisyyttä pilkkoa autolla ajaminen tilastollisesti pätkiin, arkiajosta kun iso osa on peräkkäisiä lyhyitä tai pidempiä matkaketjuja: aamulla päiväkotiin, sitten töihin, asiakaskäynnille, päiväkotiin, kauppaan ja takaisin kotiin. Ja sen jälkeen ovat vuorossa perheen liikkuminen harrastusten perässä ja vapaapäivinä autolla matkataan sukuloimaan, mökille tai muuhun matkailukohteeseen. Matkalla asioille poikkeaminen ei lisää ajomatkaa, vaan päinvastoin todennäköisesti se lyhentää kuljetustarpeita, erittelee Nieminen ihmisten arkiajamisia.
Näin raportti tehtiin
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin empiirinen osuus toteutettiin väestötason aineistolla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietojen avulla saatiin tietoa rekisteröidyistä autoista vuodelta 2016, polttoainekulutus ja polttoaineiden hinnat laskettiin samalta vuodelta ja yhdistettiin Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksista ja heidän tuloistaan.
Suomessa kerättiin vuonna 2016 yhteensä 1 295 miljoonaa euroa bensiiniveroa ja 1 362 miljoonaa euroa dieselveroa, mistä hiilipäästöjen hinnan arvioitiin olevan yhteensä noin 809,7 miljoonaa euroa. Tämän hiilipäästösumman palauttamista mallinnettiin eri tavoin.
