Liikenne Uutinen 3.11.2020

Rokonarpinen tie täristää – mutta parempaa on luvassa, ehkä

Teiden kehno kunto kismittää autoilijoita, eikä ihme, mutta parempaa on luvassa. Tänä vuonna väylien korjausvelka ei luultavasti kasva.

Autoilijat sen tietävät, etenkin jos liikkuvat pienemmillä ja vähäliikenteisemmillä väylillä. Teiden kunto on paikka paikoin kehnonlainen. Teiden pintarakenteessa on vaurioita, murtumia, kuoppia, railoja ja myös teiden piennaralueet ovat rokonarpiset.

Asia on tärkeä, sillä teiden kunnossa on kyse paitsi ajomukavuudesta myös kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta.Teräväreunainen routakuoppa tekee pahaa jälkeä renkaille ja vanteille ja voi huojauttaa autoa vaarallisesti.

Alimitoitettua rahoitusta

Syynä kurimukseen on rahan puute. Valtion kirstusta ei ole hellinnyt teiden kunnossapitoon niin paljon euroja kuin olisi tarvittu, jotta valtakunnan ajoväylät pysyisivät kaikkialla kunnossa. On kertynyt mittavasti korjausvelkaa.

Esimerkiksi lähes koko 2010-luvun ajan väylien rahoitus on ollut alimitoitettua. Olosuhteiden pakosta varsinkin vähäliikenteisten väylien kunnossapidosta on nipistetty.

Parempaa kohti

Lukuisten vuosien ajan huonokuntoisten teiden määrä on kasvanut vuosittain. Tämä vuosi näyttäisi olevan poikkeus – kiitos satsauksen eli hieman myönteisemmän rahoitusnäkymän.

Viime hallituskaudella korjausvelkaohjelma ja 364-ohjelma helpottivat tilannetta. Tällä hallituskaudella on tehty pysyvä 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus perusväylänpitoon.

Päällysteiden kunnossapitämiseksi tarvitaan paikkausten ja päällysteiden lisäksi myös teiden kuivatuksen parantamista. Tänä vuonna on panostettu eritoten teiden kuivatusten kunnostukseen.

Syyskuussa Moottorissa haastateltu Väyläviraston tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen arvioi syyskauden tilannetta optimistisesti

– Pidän mahdollisena, että huonokuntoisten teiden määrä pienenee tänä vuonna.

routa

Maagiset yli 4 000 kilometriä

Vuonna 2020 perusväylänpitoon on suunnattu 1 479 miljoonaa euroa. Tämän summan avulla Väylävirasto on voinut esimerkiksi päällystää maanteitä huomattavasti viime vuosia enemmän.

Taustalla on kehno vuosi 2019, jolloin teitä päällystettiin historiallisen vähän, vain noin 1 700 kilometrin matkalta. Tänä vuonna päällystysmäärien ennakoidaan kohoavan noin 4 000 kilometriin. Mikäli teiden päällystysmäärät pystyttäisiin pitämään joka vuosi yli 4 000 kilometrissä, päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi.

Korjausvelkaa 2,8 miljardia euroa

Valtion liikenneväylillä on korjausvelkaa noin 2,8 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jonka vaurioituneen väylän tai sen osan palauttaminen nykytarvetta vastaavalle tasolle vaatii. Tämä korjausvelka ei ole syntynyt hetkessä.

Kuluneen vuoden onnistuneesta päällystyskaudesta huolimatta Suomessa on vielä paljon korjauksen tarpeessa olevia teitä. Korjausvelan kurominen umpeen on useamman vuosikymmenen työ, johon tarvitaan pysyvää rahoitusta.

Jaa artikkeli

Keskustelu