Sähköautojen latauspaikkojen toimintavarmuus puhuttaa
Moottori kysyi asiantuntijoilta millä tasolla Suomen julkiset latauspaikat ovat ja mitä toimintavarmuuden kohentamiseksi voidaan tehdä.
Julkisten sähköautojen latauspaikkojen ajoittaiset toimintahäiriöt kismittävät autoilijoita. Mutta mitä toimintavarmuuden kohentamiseksi olisi tehtävissä ja millä tasolla Suomen latauspaikkojen tilanne Suomessa on toimintavarmuuden suhteen? Lähestymme asiaa latausalaa tarkoin seuraavien asiantuntijoiden voimin.
Moottori kertoi kesäkuussa, että Suomessa on liikenteessä yli 53 000 täyssähköautoa ja 1 700 CCS-standardin mukaista latauspistettä. Yhtä täyssähköä kohden on siten 31 latauspistettä.
Briteissä julkisten latausasemien pitää olla käytännössä aina toiminnassa, velvoittaa lakiluonnos, joka koskee pika- ja suurteholatausasemia eli latauspisteitä, joista sähköautoilija tai ladattavalla hybridillä liikkuva autoilija saa ladattua virtaa yli 22 kilowatin teholla.
Sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä seuraa Energiateollisuus ry:ssä liikenteen sähköistymiskehitystä – ja tuntee hyvin latausarjen haasteet.
Heikkilän kokemuksen mukaan Suomessa julkiset latausasemat toimivat varsin hyvin.
– Kyllä toimivat.
Heikkilä nostaa esiin vähäisen käytännön harmin.
– Jonkin verran on ollut latausliittimen väljästä standardoinnista johtuvia latauksen aloitusvaikeuksia. Näistä pääsee yli siten, että hieman painaa latausliitintä autoa vasten, kunnes lataus on alkanut. Kyse on yksinkertaisesti auton mekaanisen lukitussalvan osumisesta latausliittimessä olevaan koloon, Heikkilä arvioi.
– Ajan kanssa tämä tulee kuntoon.
Lataussovellusten toimivuudessa on kuitenkin toivomisen varaa.
– Lataussovelluksista on raportoitu myös jonkin verran ongelmia. Itse käytän pääasiassa RFID-tunnisteita, jotka ovat toimineet luotettavasti viimeiset kuusi vuotta.
Monen tahon yhteistyöllä
Autoilija ei tule ehkä ajatelleeksi, että latausaseman toteuttaminen ja toimintakuntoisena ylläpitäminen vaativat monen eri tahon yhteistyötä ja osaamista. Latausasemaverkoston rakentajan näkökulmasta toimintavarmuuden takaaminen on haaste, sillä toteuttavia osapuolia on useita.
– Uudemmat latausasemat tuppaavat olemaan suhteellisen luotettavia, AL-lataus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala arvioi.
Autoliitto on rakentamassa valtakunnallista latausasemien verkostoa, kuten Moottori on uutisoinut esimerkiksi otsikolla Autoliiton ensimmäinen sähköautojen latausasema avattiin Iittalassa.
Latausasemat syntyvät eri toimijoiden yhteistyöllä.
– Osapuolia on kuitenkin monta eli paikallinen sähköyhtiö (liittymä), kiinteistön sähkökeskus, asennus/ylläpitoyhtiö, latauslaitteiston valmistaja ja taho, joka hoitaa tunnistautumisen ja maksutapahtumat, Rajala luettelee.
– Kun ongelma syntyy, sen selvittämiseen ja ratkomiseen menee aina hieman (eri osapuolien kesken) aikaa. Laitteisto täytyy myös useimmiten käydä buuttaamassa paikan päällä.
– Laitteistot tulee myös aika-ajoin huoltaa mikä tarkoittaa toimintakunnon läpikäyntiä, flektien imurointia, suodatinten vaihtoa ja mahdollista softapäivitystä, jotta toimintakyky pysyy korkeana, Rajala taustoittaa.
Tarvitaanko lain voimaa?
Energiateollisuus ry:n Tuukka Heikkilä ei ihan heti lähtisi säätämään uusia lakipykäliä latausasemien toimintavarmuuden takaamiseksi.
– Jos asiasta jotain päätetään säätää, niin se kannattaa tehdä EU-tasoisesti. Suomen ei kannata lähteä tässä sooloilemaan, sillä olemme pieni markkina-alue, Heikkilä linjaa.
Autoliiton Niila Rajala ei myöskään näe julkisen latauksen korkeatasoisen toimintavarmuuden vaativan lakitarpeita.
– Minusta tarpeetonta. On luonnollisesti latausoperaattoreiden intresseissä pitää yllä korkeaa käytettävyyttä ja toisaalta pian myös kuluttajalla alkaa olla riittävästi vaihtoehtoja, Rajala toteaa.
Hänellä on kuitenkin yksi latauksen hintaa koskeva toive.
– Pikemminkin voisi säädellä latauksen roaming-vierailuiden hinnoittelua ympäri Eurooppaa.
