5.11.2021 Liikenne Sähköautojen määrä kasvaa, latauspaikat laahaavat perässä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Täyssähköautojen määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin pika- tai suurteholatauspisteiden (CCS >22 kW) määrä, kertoo tuore raportti. Sähköä on ilmassa ennätysmäisesti. Täyssähköisten automallien osuus sähköautokannan lisäyksestä on kesän jälkeen noussut jo kolmannekseen. – Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä uusista autoista on lokakuun uusimpien tietojen mukaan jo liki viidennes eli 18 prosenttia. Kasvukäyrä on siis vahva, liikenne sähköistyy rivakasti, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus toteaa. Tänä vuonna ensirekisteröidyistä autoista täyssähköautoja on ollut 8,9 prosenttia. Sähköinen liikenne -yhdistyksen kokoama Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2021 -raportti kertoo kehityksen nopeudesta. Sähköautojen määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodessa. Kun vastaavassa raportissa (Q3/2020) Suomen liikenteessä oli 7 900 täyssähköautoa, on niiden lukumäärä kasvanut jo 18 088 sähköauton kannaksi. Vastaavana vuoden ajanjaksona ladattavien hybridien määrä on kasvanut 40 021 autosta 70 443 autoon. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Latausverkosto laahaa perässä Sähköautoja ja lataushybridejä tulee lisää, joten sujuvan sähköisen liikenteen takaamiseksi tulisi latauspaikkojen rakentamisen pysyä autokannan kasvun tahdissa. Täyssähköautojen määrä on kuitenkin kasvanut suhteessa enemmän kuin pika- tai suurteholatauspisteiden (CCS >22 kW) määrä. Vuoden takaisessa raportissa 24 täyssähköautoa kohti oli yksi pika- tai suurteholatauspiste. Nyt tuoreimmassa neljännesvuosittaisessa laskelmassa suhdeluku on 35 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti. Suurteholatauksen tarve kasvaa Erityisesti yli 100 kW:n suurteholaturit sujuvoittavat täyssähköautoilijoiden liikkumista arjessa. EU-tason niin sanotun jakeluinfradirektiivin (2014/94/EU) suositus on, että julkisia peruslatauspisteitä tulisi olla yksi kappale kymmentä sähköautoa kohti. Toisaalta pikalatauspisteiden EU-tason suositus on yksi pikalatauspiste sataa täyssähköautoa kohti. – Suuritehoisen latauksen tarve kasvaa täyssähköautojen voimakkaan kasvun myötä, tästä voi tulla pullonkaula sujuvalle liikenteelle. Toisaalta latauspaikkojen määrän kasvu ei ole pysynyt samassa tahdissa autojen määrän kasvun kanssa, mutta toisaalta paremman palvelutason mukaisia lyhyemmän latausajan vaativia suurteholatauspaikkoja (>100 kW) on otettu käyttöön ilahduttavasti, Karsimus taustoittaa. Taustalla veron poisto ja hankintatuki Täyssähköautojen hankintatuki ja autoveron poisto ovat raportin analyysien mukaan alentaneet hankintakynnystä ja ovat olleet kannuste etenkin niille kuluttajille, joille sähköautojen hintataso on yhä haastava. ”On tärkeää, että hankintatuki jatkuu mahdollisimman ennustettavana ja että sen piiriin pääsee mahdollisimman moni autoilija,” raportissa linjataan. Hankintatuen vaikuttavuuden tulisi raportin laatijoiden mukaan vastata Fossiilittoman liikenteen tiekartan asettamiin täyssähköautotavoitteisiin. ”Määrärahan tarvetta tulee arvioida ennakoivasti saumattoman ja häiriöttömän sähköistymiskehityksen varmistamiseksi. Useammalle vuodelle ulottuva hankintatuki tasaa kysynnän vaihteluja ja antaa kuluttajille aikaa päätöksentekoon.” Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteiden mukaan vuonna 2030 Suomen teillä liikkuisi 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Latauskenttä 60 kilometrin välein Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU), joka on määrä muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan. Maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia. Ja vuoteen 2030 mennessä lautaskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Verkostosta lisää Väyläviraston nettisivuilta. Sähköinen liikenne ry on yhdistys, jonka jäseninä on laaja katras kotimaisia yrityksiä, etujärjestöjä ja oppilaitoksia. Yhdistyksestä lisää täällä. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2021 -raportti, Väylävirasto a:2:{i:0;s:5:"93348";i:1;s:6:"101825";} Lue lisää Kaikki artikkelit 25.7.2024 Uutinen Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien 24.7.2024 Uutinen Käytettyjen autojen kauppa elpyy – sähkö- ja hybridiautojen kysyntä kasvussa 23.7.2024 Uutinen Akun kestävyys mietityttää suomalaisia sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 22.7.2024 Uutinen Suomen teiden heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden – moni väistelee päällystevaurioita pujottelemalla 21.7.2024 Autoilu Haamuautot haasteena – romutettavaksi tarkoitetut autot on kierrätettävä 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 17.7.2024 Autoilu Kysely: käytettyjen autojen suosio vahvassa kasvussa 16.7.2024 Autoilu Liikenteen teoriakokeiden vilpistelyä kitketään tallentavalla kameravalvonnalla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan