22.3.2016

Supermittausasema Helsinkiin – Suomen tarkinta tietoa liikenteen päästöistä

ilmanlaadunmittausasema

Pääkaupungin vilkkaasti liikennöidyllä Mäkelänkadulla hankitaan täsmätietoa ilmanlaadusta ja liikenteen päästöistä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut tutkii uuden supermittausaseman avulla liikenteen päästöjä ja niiden vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen.

Tutkimusasema on sijoitettu Helsingissä vilkkaasti liikennöidylle Mäkelänkadulle. Aseman mittalaitteiston tallentaman tiedon luvataan olevan tarkkuudeltaan maan parasta. HSY:llä on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan 11 mittausasemaa.

– Uudella supermittausasemalla mitataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia. HSY valitsi supermittausaseman paikaksi Mäkelänkadun, koska liikenne aiheuttaa siellä erityisen korkeita saastepitoisuuksia, kuvailee ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä.

Ilmanlaatu on HSY:n mukaan Mäkelänkadulla heikko, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja pakokaasut laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi.

ilmanlaadunmittausasema
Mittausaseman ulkopinta maastouttaa sen Mäkelänkadun katumaisemaan.

Mäkelänkadun ilmanlaatua on mitattu myös aiemmin. Mittausten mukaan pakokaasun ja katupölyn pitoisuudet ovat Mäkelänkadulla korkeita. Myös ilmanlaadun raja-arvo typpidioksidille ylittyy.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Muonipuolinen supermittausasema

Mäkelänkadulla mitataan HSY:n mukaan ilmanlaatua selvästi monipuolisemmin kuin muilla ilmanlaatuasemilla. Osa mittalaitteista tallentaa näytteen kerran sekunnissa, joten tarjolla oleva tieto on tarkkaa ja muutokset ilmanlaadussa havaitaan nopeasti.

HSY:n mukaan erikoismittauksilla selvitetään autojen kiristyvien päästönormien ja uudistuvan ajoneuvokannan vaikutusta päästöihin ja ilmanlaatuun. Mittauksilla selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun.

Lisäksi seurataan pitoisuuksia, jotka aiheutuvat muista päästölähteistä sekä kulkeutuvat kauempaa pääkaupunkiseudulta että Euroopasta.

ilmanlaadunmittausasema
Kapea mittausasema ei estä jalkakäytävän käyttöä.

– Saamme erikoismittauksilla monipuolisen kokonaiskuvan siitä, miten uudistuva ajoneuvokanta vaikuttaa ilmanlaatuun todellisissa liikenneolosuhteissa. Ajoneuvokannan uudistuminen on kuitenkin hidasta ja vähentää vain pakokaasupäästöjä. Siten myös muita ilmansuojelutoimia ja tehostettua katupölyntorjuntaa tarvitaan jatkossakin ilmanlaadun parantamiseksi, Niemi kertoo.

Supermittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää arvioitaessa Mäkelänkadun tyyppisten bulevardimaisten kaupunkialueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina.

Tutkimusyhteistyötä samalla asemalla

 – Mäkelänkadun mittausasema on hedelmällinen ympäristö toteuttaa erilaisia kaupunki-ilmanlaadun tutkimusprojekteja,  HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalo kuvailee.

Mittausaseman kerrotaan hyödyntävän välillsesti myös yritys- ja liiketoimintaa, sillä se tarjoaa sopivan testiympäristön uusien ilmanlaadun seurantajärjestelmien tutkimus- ja kehitystyöhön.

Mittausaseman sisätila on täynnä mittalaitteita.

HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä Mäkelänkadun tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.

- Mittaamme pienhiukkasten kemiallista koostumusta Ilmatieteen laitoksen aerosolimassaspektrometrilla. Tulosten perusteella analysoidaan eri päästölähteiden osuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Sanna Saarikoski kertoo tutkimusyhteistyöstä.

Uudet moottoritekniset ratkaisut, poltto- ja voiteluaineet sekä pakokaasujen puhdistustekniikat voivat vaikuttaa merkittävästi myös sääntelemättömien nanohiukkasten muodostumiseen. Niitä analysoivat uuden mittausaseman syövereissä Tampereen teknillisen yliopiston laitteet.

– Liikenteen todellisten ilmanlaatuvaikutuksien arvioimiseksi tarvitaan päästömittausten lisäksi myös pitkäkestoisia mittauksia kaupunki-ilmasta, tutkimuspäällikkö Topi Rönkkö Tampereen teknillisen yliopiston Aerosolifysiikan laboratoriosta toteaa.

Lähde: HSY Kuvat: Antti Hentinen

Luetuimmat