12.10.2017

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja: Nykyveroilla pärjätään, uusia tieveroja ei tarvita!

Auto ja raha

Edes sähköauto ei uhkaa nykyistä tieliikenteen verotuksen pohjaa vielä pitkään aikaan, toteaa Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Valtion ensi vuoden talousarviossa tieliikenteen suorat verotulot ovat 5,3 miljardia euroa. Summasta kaksi miljardia kerätään auto- ja ajoneuvoverona, 2,6 miljardia bensiinin ja dieselin polttoaineverona ja vajaa miljardi on bensiini- ja dieselpolttoaineiden arvonlisäveroa.

Tämä yhteissumma on pysynyt vuosia varsin vakiona, vain painotukset ovat muuttuneet. Selkein muutos on siirtyminen asteittain auton hankinnan verotuksesta käytön verotukseen, eli autoverosta vuotuiseen ajoneuvoveroon.

Öljy- ja biopolttoainealan energiaseminaarissa puhunut veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei suuremmin moiti nykytilaa, vaikka tieliikenne hänenkin laskelmissaan on selkeästi maksajan roolissa – valtion menot tieliikenteeseen kun ovat miljardin luokkaa vuosittain.

– Haittaveroilla on paikkansa: Myös liikenteen verotuksessa on muutakin huomioitavaa kuin tienkäyttö ja rahoitus valtion investointeihin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköauto ei ole uhka vielä pitkään aikaan

Lähitulevaisuuden suhteen Lehtinen toppuuttelee ainakin huikeimpia visioita.

– Pitää miettiä tarkkaan, miten liikenneverkot jatkossa rahoitetaan. Ratkaisuja ehditään vielä miettiä, sillä nykyisillä liikenteen verotuksen keinoilla pärjätään toistaiseksi.

Useasti esiin nostettua kilometriverotusta hän pitää toistaiseksi täysin raakileena. Viimeksi ajettuihin kilometreihin pohjautuva verotus nousi vahvasti esiin alkuvuodesta 2017, kun julkisuuteen esitettiin selvitys liikenneverkon liiketaloudellisesta kehittämisestä eli ajatus ns. Liikenneverkkoyhtiöstä, jonka haltuun liikenneväylät siirrettäisiin.

– Nykytiedon varassa kilometriverotus on erittäin kallis ja epävarma investointi, jonka teknologiaan, kustannuksiin, hallinnointiin ja oikeudelliseen perustaan liittyy valtavasti avoimia kysymyksiä, Lehtinen toteaa.

– Nykyjärjestelmään verrattuna hyödyt ovat minimaalisia. Polttoainevero on jo nyt päästöperusteinen ’kilometrivero’, joka on yksinkertainen ja hallinnollisesti tehokas. Myöskään sähköautojen yleistyminen ei uhkaa vielä pitkään aikaan polttoaineveroa.

Tienkäyttäjää ei saa rahastaa hengiltä

Hieno hallinnollinen rakenne ei ole Lehtisen mielestä ratkaisu. Liikenneinfrastruktuuria voidaan hänen mukaansa edistää parhaiten hyvällä talouspolitiikalla.

– Liikenneverkon rahoittamisessa ei ole ihmelääkkeitä. Liian ankarat tienkäyttömaksut toimisivat tarkoitustaan vastaan. Vain hyvin hoidettu julkinen talous mahdollistaa järkevät investoinnit liikenneverkkoon.

Liikkuminen itsessään ei ole haitta vaan hyödyllinen ja edistettävä asia.

– Yhtiöitys tai muu vastaava järjestely ei muuta tärkeintä lähtökohtaa: jotta liikenneverkkoon voidaan satsata riittävästi rahaa, pitää kansantalouden ja julkisen talouden olla kunnossa, Lehtinen muistuttaa.

– Erityisesti päällekkäisiä ratkaisuja pitää varoa. En haluaisi ensimmäisenä nähdä, että esimerkiksi Helsinki alkaisi rakentaa tietulleja nykyisen verotuksen päälle.

Satelliittiseuranta avaa uusia mahdollisuuksia myös verottajalle

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos satelliittinavigointia edistäväksi toimenpideohjelmaksi ei käytännössä kyseenalaista satelliittiseurantaa, vaan etsii keinoja, miten se toteutetaan ja mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Tiemaksut jossain muodossa nousevat tämän toimenpideohjelman käsittelyn yhteydessä vahvasti esiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja 17.10. 2017 mennessä ja ohjelman on tarkoitus olla valmis jo syksyn aikana.

Teksti: Eila Parviainen Kuvituskuvat: Antti Hentinen

Lue myös: Satelliittiseuranta tulossa tieliikenteeseen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat