Miehet kapselissa

Elämyksen ja yösijan tarjoavan kapselihotellin pehmeä peti ei sovi ahtaanpaikankammosta kärsivälle.

Pitkän päivä ilta Tokiossa, olisi kiva päästä vaaka-asentoon. Takuuvarma ratkaisu on japanilainen putkihotelli. Toimistorakennuksen sisäpihalta pääsee hissillä neljänteen kerrokseen, ja ovien auetessa matkaaja siirtyy toiseen maailmaan.

Vilkkaassa aulassa kaikki kasvot ovat aasialaisia. Toiminta pysähtyy, katseet kääntyvät. Hölmistynyt turisti tuntee itsensä alastomaksi.

Otan varovaisen askelen kynnyksen yli kohti vastaanottovirkailijaa. Se on ensimmäinen etikettivirhe. Virkailija päästää kauhistuneen älähdykseen ja ryntää luokseni: “Hella on hyvä ja ottaa kengät pois jalasta”. Jotta viesti menee paremmin perille, virkailija osoittaa isoa kylttiä, jossa kenkien päälle on vedetty paksu rasti.

Tästä alkaa matka omalaatuisimpaan hotellikokemukseen, minkä olen kokenut.

Kengät kaappiin

Toiminta alkaa ottamalla siis kengät pois. Ne sijoitetaan pieneen lukittavaan lokerikkoon. Seuraavaksi siirrytään vastaanottotiskille, jossa täytetään normaalit muodollisuudet lomakkeelle. Maksuvälineeksi käy vain käteinen, mutta yöpyminen on Tokion hintatasolla edullista. Valittavana on joko peruskoppi tai vain aavistuksen kalliimpi luksusputki. Jälkimmäisessä on parempi äänieristys ja ilmanraikastin.

Käteen rengastetaan ranneke, jossa on numerosarja ja avain. Se auttaa löytämään säilytyskaapin, joka imaisee vaatteet ja salkun. Edes lentolaukulle ei ole tilaa, eli hotelli on todellakin vain tilapäistä yöpymistä varten.

Kaapista löytyy pyjama. Pankkiirit ja kerjäläiset käyttävät samaa univormua. Kaikki ulkopuolinen elämä jää hotellin ulkopuolelle. Jopa omien ruokien ja juomien tuominen on kiellettyä.

Rannekkeen numerosarja auttaa etsimään yösijan. Hotellissa on noin 20 neliön huoneita kolmessa kerroksessa, ja jokaisessa huoneessa on reilut 30 nukkumisputkea kaksi päällekkäin. Kapseli itsessään on noin metrin levyinen ja korkuinen: pituutta sillä on kaksi metriä.

Tuubin sisältä löytyvät patja ja vuodevaatteet. Katossa on pieni tv-ruutu, ja oikealla seinustalta löytyy komentokeskus, mistä kontrolloidaan herätyskelloa, radiota, tv:tä ja ilmastointia. Nappuloita on lisääkin, mutta japanilaiset kirjainmerkit eivät aukea. Katossa on yksi loistevalo.

Paksulle, mutta ei pitkälle

Putken pituus riittää keskikokoiselle, mutta jo yli 190-senttisellä saattaa olla vaikeuksia. Korkeus ja leveys sen sijaan riittävät hyvin tukevammallekin vartalolle.

Päätän tutustua laitoksen muihin tiloihin. Olo hotellissa liikkuessa on aluksi paljain jaloin outo, mutta pikaisen tarkastelun jälkeen 95 prosenttia hotellin asiakkaista on paljasjalkaisia.

Portaikko vie viidenteen kerrokseen. Tarjolla ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva ravintola, Internet-yhteydet sekä hierontaa. Kokovartalomankeloinnin lisäksi voi nauttia jalkapohjien ja päänahan stimuloinnista.

Matka jatkuu. Kiipeäminen kerrosta ylemmäs vie sauna- ja kylpyläosastoon. Niissä ollaan rennosti alasti: putkihotelli on puhtaasti miesten valtakuntaa. Naisia ei hyväksytä. Heillekin on kapselimajoitusta, mutta valikoima on vähäinen.

Sauna on riittävän lämmin. Fiilis lauteilla on aito, mitä nyt seinällä olevassa tv:ssä pyörivä japanilainen kisailuohjelma haittaa oikeanlaiseen tunnelmaan pääsyä. Kiuasta ei ole, lämpö tulee lattian keskeltä olevasta aukosta. Hiki nousee pintaan. Yritän olla huomaamatta suuntaani varovasti kääntyviä vilkuiluja.

Saunan jälkeen on kylvyn vuoro. Veteen mennessä kannattaa äännellä reilusti, vetää syvään henkeä ja puhaltaa ilmat ulos kumeasti murahtaen. Samalla voi toistella äänekkäästi englanninkielistä sanaa hot eli kuuma. Vielä paremman vaikutuksen tekee, kun lausuu sanan muodossa hoto. Eläytyminen on osa kylpemiskulttuuria ja kertoo muille, miten nautit olostasi. Sen verran on tässä tosin pakko mainita, että tatuoinnit ovat kiellettyjä. Asia pohjautuu tietysti japanilaiseen mafiaan, Yakuzaan, jonka jäsenet koristelevat vartaloaan tatskoilla.

Kylvyn jälkeen vuorossa on virvoittava suihku. Peseytyminen tapahtuu istualtaan muovijakkaralla. Jos iho kaipaa karkaisua, suosittelen perinpohjaista pyyhkeillä jynssäystä. Tämän palvelun saa mainitsemalla sanan Akasuri.

Pukuhuoneessa puetaan pyjama takaisin ylle ja jos olo on raukea, seitsemännen kerroksen rentoutumistilassa voi vetää pikanokoset.

Ruokaa ja hierontaa

Sauna on saanut ruokahalun heräämään. Ravintolassa on tarjolla lukuisia annoksia, ja ruokalista on onneksi kuvallinen. Se auttaa arvaamaan, mitä on tilaamassa. Sushi-annos huuhtoutuu alas pullollisella japanilaista olutta.

Kun vatsa on täynnä, on ruumiin hoidon vuoro. Asettaudun hierontapenkille ja osoitan jalkojani. Viesti menee perille. Puolen tunnin kutkuttavan kokemuksen jälkeen tilaan vielä pää- ja hartiahieronnan. Nyt olenkin jo lähes valmis sänkyyn.

Etsiydyn takaisin putkilo-osastolleni katsomaan, miten maailma makaa. Taukohuoneessa iso joukko miehiä tupakoi ja katsoo toista kisailuohjelmaa televisiosta. Huoneen seinustalla on parisenkymmentä erilaista japanilaisten rakastamaa automaattia. Niistä saa juotavaa ja pikkupurtavaa.

Vetäydyn omaan kapseliini. Siinä ei ole suljettavaa ovea, mutta aukon suojaksi voi vetää verhon. Silmäluomet alkavat painaa lähes heti. Vasemmalta puolelta kuuluu vieno kuorsaus, oikealta ei niin vieno. Jossakin kauempaa joku on syönyt ilmeisen hapanta ruokaa, joka purkautuu iloisesti vihellellen ulos.

Silmät aukeavat seuraava aamuna puoli kuudelta. Viereisessä osastossa levännyt poistuu. Rauha palaa. Luomet lupsahtavat vielä kerran. Kello herättää kuuden jälkeen. Aamusauna, kuppi teetä ja tien päälle. Arigato – kiitos tästäkin.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola