jutut 16.10.2017
Nokian Hakkapeliitan historia: renkaita sulille teille
Vyörenkaat, talvirenkaiden käyttöpakko ja sulat tienpinnat vaikuttivat myös Hakkapeliitan kehitykseen. Aiempia sivistyneemmät nastarenkaat saivat vierelleen kitkarenkaan.
1970-luvulla uudet tuulet puhalsivat renkaiden rakenteessa, kun perinteinen ristikudosrengas alkoi tehdä tilaa vyörenkaalle. Ensimmäinen vyörakenteinen talvirengas, Hakkapeliitta 06 Radial, esiteltiin 1971. Sitä seurasi teräsvyörengas Hakkapeliitta 08 vuonna 1977.
Vyörenkaiden parempi kulutuskestävyys, nopeusrajoitusten käyttöönotto ja öljykriisin aiheuttama taantuma käänsivät rengasmyynnin 1970-luvun puolivälissä laskuun, mutta menekki piristyi pian. Osaltaan sitä kasvatti talvirenkaiden käyttöpakko, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 1978.
”Nollaysi” muutti kuvion
Kaksi vuotta myöhemmin esiteltiin sitten Hakkapeliitta 09, jonka myötä 1930-luvulta käytössä olleet kulutuspinnan imukupit korvattiin ryhdikkäisiin riveihin ryhmitellyillä sahalaitakuvioilla.
Se todella toimi: ”nollaysistä” tuli rengastestien pitkäaikainen hallitsija, joka korvattiin uudella Hakkapeliitta 10:llä vasta vuonna 1989. Aiempaa paremmat maantieominaisuudet omanneen ”kympin” tunnisti siitä, että sahalaitakuvio oli sik-sak-muodossa entisten suorien rivien sijaan.
Teiden lisääntynyt suolaus johti ennen pitkää siihen, että matka taittui talvellakin monesti sulaa tienpintaa pitkin. 1980-luvulle tultaessa talvirenkaalta alettiinkin kaivata jälleen uudenlaisia ominaisuuksia: kulutuskestävyyttä, märkäpitoa ja alhaisempaa melutasoa.
Hakkapeliitta 09 oli suunnattu juuri näihin tarpeisiin, mutta sen lisäksi nokialaiset kehittivät vuonna 1985 rinnalle sivistyneemmän nastarenkaan, Hakkapeliitta M+S 111:n, jota markkinoitiin juuri sulille teille ja kaupunkiajoon.
Kitkaa ilman nastoja
Nastojen ropina ei silti miellyttänyt kaikkia, ja myös niiden aiheuttama teiden kuluminen oli kuuma puheenaihe. Vaikka uusien, vuonna 1993 voimaan astuneiden määräysten mukaiset nastat söivät asvaltin pintaa entistä vähemmän, moni halusi luopua piikeistä kokonaan.
Niinpä nastattomiin talvirenkaisiin eli niin sanottuihin kitkarenkaisiin panostettiin entistä voimakkaammin. Jo vuonna 1989 oli esitelty Hakkapeliitta NRW M+S, vuonna 1996 tuotiin markkinoille Hakkapeliitta NRW, ja siitä pari vuotta myöhemmin parhaaksi nastattomaksi talvirenkaaksi tituleerattu Hakkapeliitta Q.
Nastattomalle renkaalle pidon luovien lamellien hyödyntäminen huipentui Hakkapeliitta Q:n seuraajassa RSi:ssä vuonna 2004. Sen hammasmaiset lamellit toivat renkaaseen tuntuvasti, nokialaisten mukaan jopa 40 prosenttia, lisää pitopintaa.
