Nokian Hakkapeliitan historia: näin syntyi Suomen suosituin talvirengas

Nokian Hakkapeliitta on helpottanut liukkaalla kelillä liikkuvien arkea useiden sukupolvien ajan. Suomen suosituimman talvirenkaan tarina alkoi jo 1930-luvun alussa.

Nykyisen Nokian Renkaat -yhtiön edeltäjä, Suomen Gummitehdas, toi myyntiin ensimmäisen autonrenkaansa vuonna 1932. Siihen asti yritys oli tehtaillut lähinnä kalosseja ja muita kumituotteita, mutta nyt renkaat nähtiin selkeänä tulevaisuuden alana, sillä ajoneuvokanta oli Suomessakin lähtenyt selvään kasvuun.

Rengasta kutsuttiin nimellä Kesäpinta, mikä kertoi paljon tuon ajan liikenneympäristöstä. Erityisiä talvikäyttöön suunniteltuja renkaita ei ollut, joten autot liukastelivat mäkisillä ja mutkaisilla sorateillä miltei sileillä kulutuspinnoilla, vuodenajasta riippumatta. Jos meno tyssäsi pöperölumeen, turvauduttiin lumiketjuihin ja työntöapuun.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Aluksi kuormureihin

Uudenlaiselle, pitävämmälle renkaalle oli siis selvä tilaus. Vain kaksi vuotta myöhemmin Gummitehdas osoittikin melkoista pioneerihenkeä tuomalla myyntiin maailman ensimmäisen talvirenkaan. Se ristittiin Kelirenkaaksi.

Tämäkin nimi oli paljon puhuva. Toisin kuin kesärenkaissa, kulutuspinnan poikittaiset urat pureutuivat tuon ajan alkeellisesti aurattuun tienpintaan tuntuvasti tehokkaammin.

Kelirengas oli tarkoitettu kuorma-autoihin, jotka yhdessä linjurien kanssa muodostivat valtaosan tuon ajan autoliikenteestä. Henkilöautoliikennekin alkoi kuitenkin pikkuhiljaa lisääntyä, joten oli vain ajan kysymys, milloin se saisi oman talvirenkaansa.

Hakkapeliitta syntyy

Henkilöautojen talvirengas näkikin päivänvalon jo vuonna 1936, jälleen lajissaan maailman ensimmäisenä. Pintakuvio oli huomattavasti Kelirenkaan vastaavaa karkeampi, ja se perustui kulutuspintaan säännöllisin välein aseteltuihin imukuppeihin.

Uudelle renkaalle annettiin vähemmän konkreettinen, mutta edelleen hyvin suomalainen nimi, Lumi-Hakkapeliitta. Tuskin kukaan Gummitehtaalla osasi aavistaa, että sama tuotemerkki olisi käytössä vielä yli kahdeksan vuosikymmentä myöhemmin.

Hakkapeliitta-nimen syntyhistoriasta on Nokian Renkaiden mukaan monenlaisia tarinoita. Yhtä kaikki, Hakkapeliitoiksi kutsuttiin 1600-luvulla Ruotsin sotaväessä palvelleita suomalaisia sotaratsumiehiä, jotka käyttivät hyökätessään huutoa ”Hakkaa päälle!”

Nimi on ainakin valmistajan mielestä kovin vertauskuvallinen: se yhdistetään mieluusti talvirenkaan taisteluksi pohjoisen pahoja kelejä vastaan.

Sotavuosina Suomen Gummitehdas keskittyi monien muiden teollisuusyritysten tapaan täyttämään puolustusvoimien tarpeita. Usko tulevaan rauhan aikaan oli kuitenkin vankka, sillä uutta rengastehdasta alettiin rakentaa Nokialle jo jatkosodan aikana vuonna 1943.

Kiskoilta tien päälle

Tuotanto aloitettiin 1946. Renkaista oli sodanjälkeisessä Suomessa kova pula, ja nokialaisten menekkiä kasvatti se, että liikenne alkoi vähitellen siirtyä kiskoilta tien päälle. Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa kuorma-autot sivuuttivat junat tavarankuljetuksessa, ja myös henkilöautojen määrä kasvoi kaiken aikaa.

Lisääntyneet liikennemäärät tuntuivat talvisessa tienpidossa. Teiden auraaminen yleistyi, joten renkaiden alla vilisti entistä useammin sileää ja liukasta jäätä aiemman pehmeän lumipinnan asemasta.

Tämä asetti uusia vaatimuksia myös talvirenkaille, mikä näkyi vuoden 1956 uutuudessa, Haka-Hakkapeliitassa. Sen kulutuspinta oli kaksi kertaa leveämpi kuin edeltäjä Lumi-Hakkapeliitassa, ja rengas muistutti jo selvästi enemmän myöhempien polvien talvikumeja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liukuesteet purevat

Tekeillä oli kuitenkin vielä parempaa pitoa tuonut keksintö.

Nokialla ryhdyttiin 1950-luvulla tutkimaan niin kutsuttujen liukuesteiden käyttöä talvirenkaissa, ja kun yhteistyökumppaniksi saatiin helsinkiläinen Kovametalli Oy, markkinoille tuotiin Kometa-nasta vuonna 1957.

Alkoi talvirenkaan uusi aikakausi. Jo Haka-Hakkapeliitasta oli kehitetty valmiiksi nastarei’itetty versio, Kometa-Hakkapeliitta, ja vuonna 1965 myyntiin tuli uusi, pelkkää Hakkapeliitta-nimeä kantanut rengas – ensimmäinen, joka oli varta vasten suunniteltu nastarenkaaksi.

Henkilöauto oli päivän sana. Autotuonnin vapautuminen vuonna 1962 johti henkilöautokannan räjähdysmäiseen kasvuun, ja ajoympäristökin kehittyi kohisten uusien kestopäällystettyjen valtateiden myötä. Talvirenkaiden myyntiä kiihdytti myös asetus kulutuspinnan urien vähimmäissyvyydestä.

1970-luvulla uudet tuulet puhalsivat renkaiden rakenteessa, kun perinteinen ristikudosrengas alkoi tehdä tilaa vyörenkaalle. Ensimmäinen vyörakenteinen talvirengas, Hakkapeliitta 06 Radial, esiteltiin 1971. Sitä seurasi teräsvyörengas Hakkapeliitta 08 vuonna 1977.

Vyörenkaiden parempi kulutuskestävyys, nopeusrajoitusten käyttöönotto ja öljykriisin aiheuttama taantuma käänsivät rengasmyynnin 1970-luvun puolivälissä laskuun, mutta menekki piristyi pian. Osaltaan sitä kasvatti talvirenkaiden käyttöpakko, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 1978.

”Nollaysi” muutti kuvion

Kaksi vuotta myöhemmin esiteltiin sitten Hakkapeliitta 09, jonka myötä 1930-luvulta käytössä olleet kulutuspinnan imukupit korvattiin ryhdikkäisiin riveihin ryhmitellyillä sahalaitakuvioilla.

Se todella toimi: ”nollaysistä” tuli rengastestien pitkäaikainen hallitsija, joka korvattiin uudella Hakkapeliitta 10:llä vasta vuonna 1989. Aiempaa paremmat maantieominaisuudet omanneen ”kympin” tunnisti siitä, että sahalaitakuvio oli sik-sak-muodossa entisten suorien rivien sijaan.

Teiden lisääntynyt suolaus johti ennen pitkää siihen, että matka taittui talvellakin monesti sulaa tienpintaa pitkin. 1980-luvulle tultaessa talvirenkaalta alettiinkin kaivata jälleen uudenlaisia ominaisuuksia: kulutuskestävyyttä, märkäpitoa ja alhaisempaa melutasoa.

Hakkapeliitta 09 oli suunnattu juuri näihin tarpeisiin, mutta sen lisäksi nokialaiset kehittivät vuonna 1985 rinnalle sivistyneemmän nastarenkaan, Hakkapeliitta M+S 111:n, jota markkinoitiin juuri sulille teille ja kaupunkiajoon.

Kitkaa ilman nastoja

Nastojen ropina ei silti miellyttänyt kaikkia, ja myös niiden aiheuttama teiden kuluminen oli kuuma puheenaihe. Vaikka uusien, vuonna 1993 voimaan astuneiden määräysten mukaiset nastat söivät asvaltin pintaa entistä vähemmän, moni halusi luopua piikeistä kokonaan.

Niinpä nastattomiin talvirenkaisiin eli niin sanottuihin kitkarenkaisiin panostettiin entistä voimakkaammin. Jo vuonna 1989 oli esitelty Hakkapeliitta NRW M+S, vuonna 1996 tuotiin markkinoille Hakkapeliitta NRW, ja siitä pari vuotta myöhemmin parhaaksi nastattomaksi talvirenkaaksi tituleerattu Hakkapeliitta Q.

Nastattomalle renkaalle pidon luovien lamellien hyödyntäminen huipentui Hakkapeliitta Q:n seuraajassa RSi:ssä vuonna 2004. Sen hammasmaiset lamellit toivat renkaaseen tuntuvasti, nokialaisten mukaan jopa 40 prosenttia, lisää pitopintaa.

Vaikka kitkarenkaiden kannattajat ylistävät nastattomuuden etuja, valtaosa eli noin neljä viidestä suomalaisesta haluaa yhä ajaa nastarenkailla.

Niiden tuotekehitys onkin ollut Nokialla jatkuvaa. Hakkapeliitta 10 korvattiin vuonna 1996 voimakkaan nuolimaisella kuviolla toteutetulla Hakkapeliitta 1:llä. Hakkapeliitta 2 vuodelta 2000 puolestaan yhdisti nastattoman renkaan lamelloinnin sekä nastarenkaan edut samaan pakettiin. Testivoitot seurasivat toisiaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Parempaa pistovoimaa

Ison muutoksen kokivat myös itse nastat, joiden perinteinen pyöreä muoto korvattiin vuonna 2004 Hakkapeliitta 4:n nelikulmaisilla nastoilla. Patentoitu innovaatio tarjosi paitsi vieläkin paremman jääpidon, myös aiempaa hellemmän otteen tienpintaan.

Kaksi vuotta myöhemmin nähtiin Hakkapeliitta 5, jossa uudistetun neliönastan toimintaa paransi karhunkynneksi kutsuttu, kulutuspintaan asetettu tuki. Kehityskulku jatkui: vuonna 2009 lanseeratun Hakkapeliitta 7:n nastat oli sijoitettu uusien, väljempien määräysten myötä lähemmäs renkaan kulutuspinnan keskilinjaa.

Entistä enemmän nastoja

Nastamääräykset olivat suurin uutinen myös seuraavassa nokialaissukupolvessa.

Vuonna 2013 esitellyssä Hakkapeliitta 8:ssa lakimuutos, joka salli entistä enemmän nastoja rengasta kohden, oli hyödynnetty täysitehoisesti – renkaassa oli tuplasti nastoja edeltävään Hakkapeliitta 7:ään verrattuna!

Pitokyky liukkaalla tietysti parani, ja tästä huolimatta Hakkapeliitta 8:n melutaso ja ajettavuus kuivallakin pinnalla olivat vähintään edeltäjiensä tasolla. Viranomaisten teettämät yliajokokeet varmistivat, ettei kasvanut nastamäärä kuluttanut tietä aiempaa enemmän.

Vuonna 2017 numeroissa oli jo edetty Hakkapeliitta 9:ään. Eikä uutta nokialaista ilman ennennäkemätöntä innovaatiota. Tällä kertaa se on tuplanasta, eli kulutuspinnan ulkosyrjillä ja keskiosassa käytetään erityyppisiä nastoja vaihtelevia ajotilanteita varten. Aiemminhan nastojen tyyppi on ollut sama kautta renkaan.

Jo tutuksi käyneeseen tyyliin edellisiä Hakkapeliittojen sukupolvia myytiin uutuuden rinnalla. Niinpä hivenen edullisemmalla hinnalla sai alleen joko Hakkapeliitta ”kasit” tai sitten ”seiskoihin” pohjautuvat Nordman 7:ksi nimetyt renkaat.

Säähän sopeutumalla

Maailma muuttuu ja erityisesti automaailma elää suurta murrosta, mutta kahta asiaa suomalainen autoilija ei hevillä tunnu vaihtavan: toinen on nastarengas ja toinen Nokian Hakkapeliitta.

Tänä päivänä ei voi enää puhua yhdestä Hakkapeliitta-renkaasta, vaan tuotemerkki kattaa alleen kokonaisen rengasperheen. Hakkapeliittoja saa mitä erilaisimpiin ajoneuvoihin lukemattomissa eri kokoluokissa, niin nastoitettuina kuin nastattominakin.

Entäpä sitten tästä eteenpäin? Ilmastonmuutoksen myötä talvet saattavat käydä entistä vaihtelevammiksi, jolloin renkailtakin vaaditaan seuraavina vuosikymmeninä täysin uusia ominaisuuksia.

Jatkuva väittely nasta- ja kitkarenkaiden paremmuudesta, sähköautojen yleistyminen, autonomisten autojen tuleminen sekä nastarengaskiellot vain lisäävät vettä kehityksen myllyyn.

Nokian Renkaiden mukaan ratkaisuna voisi olla täysin biopohjaisista materiaaleista valmistettu ympäristöystävällinen talvirengas, joka hyödyntää älykästä sensoritekniikkaa ja mukautuu eri kelioloihin. Myös vierintävastuksen saralla tullaan kuulemma näkemään vielä huimaa kehitystä.

Onpahan taas yksi syy olla kotimaisesta rengasteknologiasta aidosti ylpeä.

Artikkeli on julkaistu alkujaan vuonna 2017 osana Moottorin Suomi100-juttusarjaa, ja tämän uudelleenjulkaisun myötä juttuun on tehty pieniä päivityksiä. Hakkapeliitan kehityksestä tästä eteenpäin voit lukea näistä Moottorin jutuista:

Nokian Renkaat kertoo uutuustuotteistaan: Hakkapeliitta 10 ja Nordman 8 markkinoille ensi vuonna

Suomalaisten suosikkinasta? Nokian Hakkapeliitta 10

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Nokian Renkaat

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy