Käyttötesti käytetyllä: Moottori osti alle 10 000 euron sähköauton

"Ei tavallisella kansalaisella ole rahaa sähköautoon!" Eikö muka? Hankimme käyttötestiin niin edullisen sähköauton kuin mahdollista.

Autoilunkin on kannettava päästötalkoissa kortensa kekoon, ja tällä hetkellä tehokkain keino lähipäästöjen vähentämiseksi vaikuttaisi olevan sähköauto. Suuret valmistajat ovat kuitenkin vasta nyt kunnolla heränneet tekemään sähköautoja, eikä valtaosalla kuluttajista ole varaa sijoittaa autoon useita kymmeniä tuhansia euroja.

Niinpä koimme aiheen vähintäänkin ajankohtaiseksi, ja ryhdyimme käytetyn sähköauton metsästykseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vain yksi ehdokas

Käytettyjen sähköautojen valikoima kasvaa jatkuvasti, mutta esimerkiksi Vuosi sähköllä -juttusarjassa hyväksi toteamamme Hyundai Ioniq Electric kustantaa yhä halvimmillaankin yli 15 000 euroa. Halusimme pysyä alemmassa hintaluokassa, joten hintarajaksi vedettiin kymppitonni.

Mieleisen auton löytäminen tässä hintaluokassa ei ollut helppoa, eikä valinnanvaraa käytännössä ollut lainkaan. Normaalikokoisista autoista budjettiin sopi ainoastaan Nissan Leaf.

Leaf oli aikanaan ensimmäisiä Suomeen tuotuja sähköautoja – ja muutenkin varsinainen pioneeri sähköautojen saralla. Nykymaailmassa auton toimintamatka ei kuitenkaan säväytä: 24 kWh -kapasiteetin ilmoitetaan riittävän tuolloisen NEDC-syklin mukaisesti 200 kilometrin ajoon, mutta käytännössä tuostakin jäädään huomattavasti.

Tehoa Leafissa oli alkujaan 80 kW (109 hv) ja vääntöä 280 Nm. Jo tuolloin sähköauto hurmasi niin testaajat kuin ensimmäiset rohkeat sähköautoilijat välittömällä väännöllään – eikä tuo hienous ole kaikonnut vielä tänäkään päivänä. Nollasta sataan auto kiihtyi näillä voimin 11,5 sekunnissa ja huippunopeudeksi ilmoitettiin 144 kilometriä tunnissa – nämä edustivat jo ihan "oikean auton" lukemia.

Pikalatausta Leaf pystyy ottamaan parhaimmillaan 50 kilowatin teholla, ja liitin on mallia CHAdeMO. Vakiona vaihtovirtalataus tapahtui Type 1 -liittimen kautta 3,3 kW -teholla (1 x 14 A), mutta lisävarusteena autoon sai 6,6 kW:n laturin, kuitenkin yhä yksivaiheisena (1 x 29 A).

Jälkeenpäin onkin mielenkiintoista havaita, että Leafin speksit edustivat pitkään kutakuinkin sähköautomaailman vakiotasoa, etenkin latauksen osalta. 50 kW -pikalatauksella varustettuja uusia sähköautoja on yhä runsaasti myynnissä, eivätkä kaikki valmistajat ole vieläkään saaneet edes hidaslatausta kolmivaiheiseksi. Tesla toki meni kehityksessä menojaan, mutta perinteiset automerkit ovat lisänneet suurteholatauksen malleihinsa vasta viime vuosina.

Alusta asti sähköautoiksi suunniteltuja mallejakin on esitelty vasta hiljattain, kun Nissanilla ja Teslalla on ollut tällaiset tuotteet valmistusohjelmassaan jo kymmenisen vuotta. Leaf muuten ylitti viime vuonna puolen miljoonan myydyn auton rajapyykin.

Niukasti tarjontaa

Vaikka budjettimme oli sentään kymppitonni, käytetyn sähköauton hankkiminen ei ollut mikään helppo tempaus. Tuossa hintaluokassa Leafeja oli jatkuvasti pari kappaletta myynnissä, mutta mittariston akun kunnosta kertova palkkijono paljasti niiden akkujen menettäneen jo parhaan ryhtinsä. Kun jo ennestään pienen toimintasäteen auton akusta leikataan pois parisenkymmentä prosenttia, kyseessä on erittäin pienen toimintasäteen – ja täten myös vähemmän käyttökelpoinen – auto.

Leafin akut kuluvat voimakkaammin kuin nykytekniikalla toteutetuissa sähköautoissa. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei Leafin akussa ole nestekiertoa, vaan se on passiivijäähdytteinen. Kun akku käy liian kuumana, se alkaa menettämään ryhtiään. Tämän takia etenkin Leafilla tulisi varoa pikalataamasta akkua yli 80 prosentin varaukseen – ja muutenkin lämpötilan seurailu moottoritieajon jälkeen ja pikalatauksen yhdistyessä on paikallaan.

Katse ulkomaille

Tehtävä alkoi vaikuttaa suunnitellussa aikataulussa jo niin epätoivoiselta, että ryhdyimme tutkimaan Leafin hankkimista ulkomailta. Sekään ei ollut aivan niin yksinkertaista kuin oletimme.

Saksassa olisi ollut jonkin verran tarjontaa, ja pikavilkaisulla hinnatkin näyttivät alhaisemmilta kuin Suomessa. Pienen tutkimustyön jälkeen kuitenkin selvisi, että tarjolla olevien autojen akut on vuokrattu – eli käytännössä niiden ostaminen ulkomaille ja akun vuokrasopimuksen jatkaminen olisi ollut vähintään haastavaa. Omilla akuilla olleista yksilöistä taas ei löytynyt sellaista, joka olisi kokonaiskustannuksineen asettunut sopivaan hintahaarukkaan.

Asiaa mutkistaa sekin, että Suomeen kannattaa tuoda Pohjoismaihin varusteltu Leaf, jonka tunnistaa helpoimmin ajovalonpesimistä. Tärkeämpää tässä versiossa on, että se sisältää myös akun lämmittimen. Ilman sitä auton akku saattaa kovilla pakkasilla jäätyä, eikä useamman tonnin akkua huvita ryhtyä uusimaan.

Seuraavaksi mieleen tuli sähköautojen luvattu maa – Norja! Norskeilla olikin tarjolla muutamia yksilöitä, joiden hinnat olisivat asettuneet kohtuullisiksi jopa EU:n ulkopuolelta tuomisesta lankeavista autoverosta, arvonlisäverosta ja rekisteröinnistä huolimatta. Näiden hakeminen olisi kuitenkin käynyt joko aikataulun tai lompakon päälle, joten päätimme toistaiseksi kuopata ajatuksen käytetyn sähköauton ostamisesta ulkomailta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rakkautta ensisilmäyksellä

Marraskuussa mätsäsimme käytettyjen autojen Tinderissä – eli Nettiautossa – tulevan kumppanimme kanssa. Musta, Virosta tuontiautona Suomeen hiljattain rantautunut vuosimallin 2014 Leaf kietoi kiinnitti huomiomme ilmoituksen mittaristokuvalla, joka näytti auton akun olevan vielä lähes uudenveroinen.

Syy akun poikkeuksellisen hyvälle kunnolle selvisi, kun soitimme Leafin omistajalle. Autolla ei ollut juuri ajettu pitkää matkaa, ja sitä oli pikaladattu uudesta lähtien ainoastaan kahdesti. Päätimme mennä seuraavana päivänä katsomaan, olisiko tässä Moottorin ensimmäinen käytetty sähköauto.

Vantaalla meitä odotti kuvien mukainen Leaf. Aikanaan futuristiseksi ja oudoksi kuvailtu akkuauto näytti paikan päällä yllättävän tavalliselta – ja huomattavasti paremmalta kuin muistikuvat antoivat olettaa. Sisältä auto on toki muovinen eivätkä grafiikat ole ikääntyneet edukseen, mutta kokonaisuutena auto oli positiivinen yllätys.

Kaiken lisäksi yksilö edusti juuri oikeaa vuosimallia. Vuonna 2013 Leaf sai päivityksen, jossa esimerkiksi auton sisäinen latauslaite siirrettiin perästä keulaan, mikä poisti tavaratilassa sijainneen kömpelön kyhmyn. Toinen oleellinen muutos kyseisessä vuosimallissa oli viileässä kelissä matkaamista helpottava ilmalämpöpumppu.

Varustelultaankin myynnissä ollut Leaf oli erinomainen: se kattoi muun muassa navigaattorin, bluetooth-stereot, lämmitettävän takaistuimen sekä 12 voltin akkua lataavan aurinkokennon. Muutenkin yksilö vaikutti hintaisekseen todella hyvältä. Huoltokirjasta löytyi täydellinen merkkiliikkeen historia, ja sisustakin oli iskussa. Ulkoisia jälkiä löytyi hieman, muttei isompia klommoja. Kolinoita ei kuulunut, mittaristo pelitti, kuten myös tietoviihdejärjestelmän näyttö. Suko-latauskaapelinkin sai mukaan.

Kehnoihin renkaisiin ja huoltovälin täyttymiseen vedoten saimme tingittyä lopullisen kauppahinnan vielä 9 000 euroon, jonka pulitimme mielellämme.

Rajatut mahdollisuudet

Odotamme mielenkiinnolla miten käytetyllä sähköautolla pärjää erilaisissa arkiajoissa, ja miten edulliseksi ajaminen muodostuu. Käytännön toimintamatka asettaa varmasti haasteita, mutta sähköautojen kohdalla olemme aiemmin huomanneet, että auton tuntemisella ja suunnitelmallisuudella pääsee jo pitkälle.

Sitä paitsi – latausinfra on kehittynyt viime vuosina niin hurjaan tahtiin, että autonhan pitäisi olla nyt huomattavasti käyttökelpoisempi kuin seitsemän vuotta sitten, kun se on uutena liikkeestä haettu.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Jari Saarentaus

Nissan Leaf Acenta

Hinta uutena: 38 790 €
Ostohinta nyt: 9 000 €
Vetotapa: etuveto
Teho 80 kW (109 hv), vääntö 280 Nm
Akuston energiasisältö: teoreettinen/käytössä oleva 24 / 22 kWh
Lataus: Type 1 3,3 kW (1 x 14 A), CHAdeMO 50 kW
Suorituskyky: 0–100 km/h 11,5 s
Huippunopeus: 144 km/h
NEDC-toimintamatka: 199 km
Mitat: (p/l/k) 4 445/ 1 770 / 1 550 mm, akseliväli 2 700 mm
Perävaunumassa: 0 kg
EURO NCAP: 5 tähteä (2012)