30 km/h-nopeusrajoitus yhä useampaan taajamaan

Nopeusrajoitusten laskeminen on yksi keskeinen keino lisätä liikenneturvallisuutta, linjataan uudessa valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa vuosiksi 2022–2026.

Kaavailuissa mukana: 30 km/h-nopeusrajoitusten laajentaminen taajamissa -otsikoi Moottori uutisessaan jo viime joulun alla – ja ennakoi mitä tuleman pitää. Asia vahvistui tänäisessä liikenne- ja viestintäministeriön pitämässä tiedotustilaisuudessa, joka koski valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa vuosille 2022–2026.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esitti syvän huolensa esitellessään ministeriönsä liikenneturvallisuusstrategiaa, jota on valmisteltu yli kaksi vuotta.

– Turvallisuuskehitys on huolestuttavasti hidastunut. Suurimmat haasteet ovat tieliikenteessä, jossa turvallisuuskehitys on pysähtynyt.

Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä. Harakka toi esiin tilaisuudessa, että ”liian usein kuolonkolareihin liittyy vakavaa riskinottoa kuten ylinopeuksia.” Harakka myös huomautti, että nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina tieliikenteen kuolintilastoissa.

Näin nopeusrajoituksia päivitettäisiin

Liikenneturvallisuusstrategia koskee kaikkia liikennemuotoja autoilusta pyöräilyyn ja raideliikenteestä ilmailuun. Strategian keskiössä on toimenpideohjelma, joka tarkoittaa kattavaa listausta liikenteen turvallisuutta kohentavista käytännön keinoista.

Yksi keskeinen liikenteen turvallisuutta kohentavana keinona on selvityttää, ovatko maanteiden sekä taajamien nopeusrajoitukset Nopeusrajoitukset-ohjeen mukaisia. Suomeksi aie tarkoittaa rajoitusten alentamista nykyisestä.

Toimenpideohjelmasta käy ilmeiseksi, että ajonopeuksien hillitsemisessä huomiota kiinnitetään erityisesti koulujen ja päiväkotien liikenneympäristöön. Se tarkoittaa taajamissa entistä useampia 30 km/h -alueita. Nopeusrajoitusohjeen päivitystarpeista kerrotaan seuraavasti: ”Ohjeen päivitykseen sisältyisi, että taajamien osalta ohjeet tukisivat 30 km/h nopeusrajoitusten laajempaa käyttöä.”

Laskevatko nopeudet maanteilläkin?

Suomen tiestö on paikka paikoin kehnossa kunnossa. Jos maanteiden kunto tai muut tekijät edellyttävät nopeusrajoitusten laskemista, on keinoa vakavasti harkittava, strategiassa linjataan. Nopeusrajoitusohjetta päivitettäessä arvioitaisiin ”Ruotsin ja Norjan mallit, joiden mukaan yli 80 km/h teillä ajosuunnat on eroteltu ottaen huomioon kuljetusten sujuvuus ja tienpidon kustannukset.”

Pyöräily ja kävelyvilkkaus vaikuttaa

Nopeusrajoitusten alentaminen taajamissa olisi tarkoituksenmukaista kohdentaa paikkoihin, joissa siitä on eniten turvallisuushyötyjä. Toimenpideohjelmassa todetaan, että ”Rauhoitetaan ajonopeudet, esimerkiksi laskemalla nopeusrajoitus 30 kilometriin tunnissa sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti pyöräliikennettä ja jalankulkua. Lisäksi kiinnitetään erityishuomiota koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön rauhoittamiseen.”

30 km/h -nopeusrajoitusalueen laajentaminen ”yhdessä muiden liikenneympäristön rauhoittamistoimenpiteiden kanssa” vaikuttaa myönteisesti erityisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen sekä koettuun turvallisuuteen.

Muutakin kuin nopeusrajoituksia

Liikenneturvallisuusstrategia oli valmistelun aikana eri tahojen arvioitavana eli lausuntokierroksella. Palaute oli runsasta: kritiikkiä ja kiitoksia. Lausunnot löytyvät valtioneuvoston hankeikkunasta.

Nopeusrajoitusten muuttamista pidettiin osassa palautteista tarpeellisena, mutta aikeet saivat myös kritiikkiä osakseen. Lausunnoissa nopeusrajoitusten muuttamista ei pidetty riittävänä toimenpiteenä ja turvallisuuden edistämiseksi ehdotettiin muun muassa hidasteiden, kaiteiden, nopeuskameroiden ja tiemerkintöjen kehittämistä.

Lausuntopalautteessa nousi myös esiin, etteivät pelkät nopeusrajoitusten muutokset riitä, ellei liikenteen infrastruktuuri tue tehtyjä muutoksia. Liikennevalojen toimintaan toivottiin muutoksia, jotta jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä olisi turvallisempaa liikkua taajamissa.

Ylinopeus – ja muut riskitekijät

Onnettomuustietoinstituutin OTI-vuosiraportti 2020:n taustalla ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet. Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen.

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vuonna 2020 kaikista onnettomuuksissa mukana olleista kuljettajista 32 % ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Onnettomuuden aiheuttajista vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi 47 %.

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan onnettomuuksista 88 prosentissa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä. Kuljettajan tilaan ja toimintaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 78 prosentissa onnettomuuksista. Ennakointiin ja liikennetilanteeseen liittyneitä taustariskejä, kuten ylinopeus ja liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden oli tunnistettu 61 prosentissa onnettomuuksista.

Rattijuoppous on merkittävä riskitekijä. Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista lähes kolmannes ajoi päihtyneenä eli heillä oli alkoholia veressään 0,5 ‰ tai enemmän.

Lisää tutkimusta ja poliiseja tien päälle!

Liikenneturvallisuusstrategian lausuntokierros nosti esiin epäkohtia kuten liikenneturvallisuustutkimuksen vähäisyyden. Osa palautteen antajista näki tarpeelliseksi laatia pitkäkestoinen liikenneturvallisuuden tutkimussuunnitelma. Tieteellisen tutkimustyön lisäämiseksi toivottiin lisää taloudellisia resursseja ja onnettomuuksien tutkijalautakunta-aineistoa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.

Liikennevalvonnan osalta moni taho korosti kattavan ja näkyvän liikennevalvonnan merkitystä.

Automaattinen liikennevalvonta kuten peltipoliisit nähtiin tarpeelliseksi, mutta palautteissa nousi esiin poliisin näkyvän valvonnan merkitys. Poliisin tien päällä tapahtuvan fyysisen liikennevalvonnan avulla olisi ylinopeuksien lisäksi mahdollista puuttua myös muuhun vaarantavaan liikennekäyttäytymiseen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan.

Kohti nollavisiota vuonna 2050

Liikenneturvallisuusstrategia koskee vuosia 2022–2026, mutta pitkän tähtäimen kunnianhimoisena tavoitteena on, että suomalainen liikenne on vuoteen 2050 mennessä niin turvallista, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellusta liikenneturvallisuusstrategiasta tehtiin siis tänään torstaina valtioneuvoston periaatepäätös, joka linjaa myöhempää päätöksentekoa ja mahdollisten lakimuutosten valmistelua.

– Strategia tulee ohjaamaan valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä lähivuosina, ministeri Timo Harakka linjasi torstaisessa tiedotustilaisuudessa.

Periaatepäätöksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelma, jonka mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026, valtioneuvoston hankeikkuna, OTI-vuosiraportti 2020, Poliisi, Liikenneturva, Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto, Trafikanalys, Brotssförebyggande rådet: BRA, Statistisk sentralbyrå, Danmarks statistik

a:2:{i:0;s:6:"106884";i:1;s:6:"107455";}