Ajoneuvokanta vanhenee vahenemistaan – Trafi näkee viitteitä muutoksesta

Trafi seuraa säännöllisesti ajoneuvokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden tilan ja kestävyyden seurantaa. Toistaiseksi viitteet muutoksesta ovat pieniä, mutta kehitys voi vauhdittua.

Suomen ajoneuvokanta on yksi Euroopan unionin vanhimmista. Ajoneuvokannan ikä on jatkanut tasaisesti vanhenemistaan, mutta Trafi kertoo, että viitteitä murroksestakin voi aistia. Trafi seuraa säännöllisesti ajoneuvokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden tilan ja kestävyyden seurantaa.

– Vaikka Suomen teillä liikkuvien autojen keski-ikä nousee edelleen, niin positiivista on, että uusien, ensirekisteröityjen henkilöautojen CO₂- eli hiilidioksidipäästöt jatkavat laskuaan. Myös vaihtoehtoisten käyttövoimien suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka kokonaisuutena niiden osuus ajoneuvokannasta onkin vielä hyvin pieni, kertoo johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Trafi seuraa ajoneuvokannan uudistumista säännöllisesti eri mittareiden avulla. Liikennevalomalliin esitetyistä tavoitteista monet eivät ole tällä hetkellä toivotussa vauhdissa, esimerkiksi ajoneuvokannan uusiutumisvauhti on varsin verkkainen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikennetrendit näkyvät ajoneuvokannassa

Autoilu- ja ylipäätään liikkumistrendien muutokset näkynevät aikanaan myös ajoneuvokannassa.

– Esimerkiksi, jos autojen yhteiskäyttö lisääntyy eikä auton omistamista jatkossa pidetä enää niin oleellisena, voi autokanta nuorentua ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien osuus autoista voi lisääntyä aiempaa nopeammin, pohtii Ampuja.

Autoilun murroksesta kielii niin ikään kansainvälinen kehitys, joka voi Trafin näkemyksen mukaan viedä myös meillä vaihtoehtoisten käyttövoimien suuntaan. Suomessa viime vuoden lopussa liikennekäytössä oli ladattavia hybridihenkilöautoja yli 2 400 ja täyssähköautoja reilut 840 eli yhteensä yli 3 200, mikä oli 1 700 autoa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vaihtoehtoiset käyttövoimat auttavat osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta tämän lisäksi myös ilmanlaatuun liittyvät asiat vaikuttavat autoiluun.

– Maailmalla on kaupunkeja, joissa dieselautojen käyttöä on jouduttu rajoittamaan ilmansaasteista ihmisille aiheutuvan terveysriskin vuoksi, toteaa Ampuja.

Miksi Suomi laahaa perässä?

Mutta miksi ihmeessä Suomen ajoneuvokanta on niin vanhaa ja vanheneminen jatkumistaan? Trafin toimialajohtaja Olli Lindroos ottaa aiheeseen kantaa Trafi talks -blogissa.

Lindroosin mukaan Autoilu on eurooppalaisittain arvioituna Suomessa kallista. Trafin kanta on, ettei autoilijan raskasta verotusta tulisi ainakaan enää lisätä, vaan pikemminkin laskea.

Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää hankinnan verotuksesta eli autoverotuksesta auton käytön verotukseen. Autoilijoilta kerään vuosittain lähes 8 miljardia eikä tienpitoon näistä veroeuroista käytetä kuin pieni osa.

Auto ei ole hyvä sijoitus, vaan pikemminkin päinvastoin. Arvo alenee ja autoilun raskaiden verojen lisäksi vakuutukset, huollot ja katsastukset ottavat oman osansa autoilijan kukkarosta. Eikä se ajokortin hankkiminenkaan halpaa ole, Lindroos listaa.

Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna 119 000 autoa, kun Ruotsissa määrä oli hieman yli kolminkertainen. Ruotsihan poisti autoveron parikymmentä vuotta sitten. Ja keikkuupa tuo länsinaapurimme myös komeasti liikenneturvallisimpien maiden tilastossa vuodesta toiseen kärkisijoilla. Kysyntää uudempiin autoihin kyllä on, Lindroos napauttaa.

Lähde: Trafi Kuva: Moottorin arkisto/Roman Razinkov