Ajoterveyden valvontaa syytä kehittää – kuolonkolarien taustalla useita riskitekijöitä

Ajo-oikeuteen puuttuminen koetaan usein potilas-lääkärisuhteen kannalta hankalaksi.

Sairaudet ovat mukana riskinä noin puolessa kuolonkolareista. Onnettomuuksia on tarkasteltu OTIn ajoterveysraportin ja yli 64-vuotiaiden onnettomuusraportin mukaan. OTIn järjestelmässä kartoitettavia riskejä on yli sata.

Käytännössä jokaisessa onnettomuudessa on sen syntyyn tai seuraamuksiin vaikuttamassa monia samanaikaisia riskitekijöitä, joten yhteen riskiin puuttumalla ei saada aikaan suuria vaikutuksia.

Terveydentilan vaikutukset ovat kuitenkin yllättävän suuret. Sairaskohtaus välittömänä onnettomuuden syynä todettiin 16 prosentissa vuosina 2014–2018 tutkituissa onnettomuuksissa.

Useimmiten kyse on sydänperäisestä kohtauksesta. Sairaus esiintyi taustariskinä 33 prosentissa tapauksista. Näin ollen sairaudet olivat vaikuttamassa kaikkiaan noin puolessa kuolonkolareista.

Taustariskeistäkin yleisin ryhmä olivat sydän- ja verisuonisairaudet, mutta myös päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat ja sokeritauti olivat verrattain yleisiä. Sairausryhmän sisällä on usein useita samanaikaisesti vaikuttavia tiloja, jotka myös vaikuttavat toisiinsa.

Liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kohdistuuko ennalta ehkäisevä ajoterveysvalvonta oikein?

Lääkärien tekemistä vuonna 2004 voimaan tulleeseen ilmoitusvelvollisuuteen perustuvista ilmoituksista on vain raporttitietoja eikä akateemisen tutkimuksen mitat täyttäviä julkaisuja.

– Tämä puute vinouttaa liikenneturvallisuustyöstä käytävää keskustelua, taustoittaa liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo.

Raporttien mukaan suurin osa ilmoituksista tulee silmälääkäreiltä ja neurologeilta. Tutkimuksen mukaan silmäperäisten sairauksien osuus on kuitenkin alle prosentin luokkaa kuolonkolareista ja todetut tapaukset olivat neurologisia näkökenttäpuutoksia.

Vastaavasti päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä päihdeonnettomuuksissa ja itsemurhaonnettomuuksissa. Näitä ilmoituksia ei tehdä juuri lainkaan.

Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ei Tervon mukaan selvitetä tai seurata, joten laiminlyöntejä ei käytännössä sanktioida. Usein puuttuminen ajo-oikeuteen koetaan potilas-lääkärisuhteen kannalta hankalaksi. Tilanne ei kuitenkaan ole yleisen turvallisuuden kannalta optimaalinen.

Vanhat vai nuoret riskinä?

Eri ikäryhmien välisessä vertailussa on huomioitava väestöosuus, joka nopeasti laskee iän mukana.

Moottoriajoneuvon käyttö edellyttää ajo-oikeutta, joista luovutaan tai joudutaan iän karttuessa usein luopumaan. Siten onnettomuusriskiä tulee suojaamattomassa liikenteessä (jalankulku, pyöräily) tarkastella lähinnä väestönosuuteen ja moottoriliikenteessä suhteessa ajo-oikeuksien määrään.

Riski on suurin sekä nuorilla että yli 75-vuotiailla.

Riskien syyt ovat hyvin erilaiset. Nuorilla nopeus, päihde, kokemattomuus, piittaamattomuus ja turvalaitteiden käyttämättä jättäminen ovat riskikasauman kärjessä.

Iän karttuminen tuo mukanaan rajoitteita. Sairaudet alkavat vaikeuttaa liikkumista yleensä ja myös ajoneuvon käyttöä. Sairauksien ilmaantuvuus ei kuitenkaan rajoitu vain iäkkäisiin (yli 65-vuotiaisiin), vaan niitä esiintyy kaiken ikäisillä.

Pitkäaikaissairauksia on yllättävän paljon jopa alle 24-vuotialla. Sairaudet ovat kuitenkin erilaisia eri ikäryhmissä. Iäkkäiden liikkujien turvallisuuden kannalta olennaista on sairauksien vaikutus suojaamattomaan liikenteeseen kuten jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä kykyyn turvalliseen moottoriajoneuvon hallintaan.

Yhteistä molemmille on iän mukana tapahtuva sairauksien lisääntyminen ja liikkeiden hidastuminen. Onnettomuuksien seuraukset ovat iäkkäille vakavampia, koska elimistö haurastuu – eli sama vammaenergia aiheuttaa vakavammat vammat kuin nuoremmille.

Ainutlaatuista tutkintaa

Timo Tervo muistuttaa, että Suomen tieliikenteen onnettomuustutkinta on ainutlaatuista maailmassa. Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkinta alkoi vuonna 1968.

Vuonna 2021 säädettiin laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta. Sen mukaan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet on tutkittava niiden syiden selvittämiseksi. Tämä prosessi on erillinen poliisin suorittamasta liikennerikostutkinnasta.

Tutkintaa suorittavat 20 erillistä tutkijalautakuntaa käyttäen standardisoitua ja koko ajan kehittyvää VALT-tutkimusmenetelmää Onnettomuustietoinstituutin (OTI) johtamana. Onnettomuustutkinnan tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja ehkäistä uusia onnettomuuksia.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti, Moottorin arkisto Lähteet: Liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervon esitelmä Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen (LPPY) liikenneturvallisuusseminaarissa 23.11.2022, LPPY:n Viesti / vuosijulkaisu 2022, OTI: Ajoterveysraportti ja raportti yli 64-vuotiaiden onnettomuuksista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy