Albania: viimeisiä Euroopan villimpiä osia

Kun läntinen Eurooppa alkaa muistuttaa yhä enemmän sitä yhtä ja samaa, Albania tarjoaa mahdollisuuksia hieman autentisempaan seikkailuun. Etenkin maan rannat ja luonnonpuistot ovat tutkimisen arvoisia.

Okei, okei, kyllähän Euroopassa riittää edelleen omanlaisiaan ja ”koskemattomana” säilyneitä seutuja ympäriinsä, mutta uudenlaisia kokemuksia hakevalle omatoimimatkaajalle erilaisia elämyksiä joutuu metsästämään yhä enemmän – ja niistä joutuu usein myös maksamaan melkoisesti. Siksi itä kiinnostaa yhä useampia yhä enemmän.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Idästä länteen

Albania on osa Balkanin tilkkutäkkiä, jossa uskonnot ja kulttuurit ovat sekoittuneet vuosisatojen ajan. Albania itsenäistyi vuonna 1912, ja se oli pitkään Euroopan punaisempia linnakkeita. Maa luopui kommunismista vasta vuonna 1991 oltuaan sitä ennen käytännössä lähes eristyksissä toisen maailmansodan päättymisestä asti. Pesäeroa pidettiin myös Neuvostoliittoon, Albania erosi Varsovan liitosta syksyllä 1968 protestina Tšekkoslovakian miehitykselle.

Nyt Albania on Naton jäsen, ja jäsenyydestä EU:n kanssa neuvotellaan. Markkinatalous jyllää. Hintataso on toki edelleen maltillinen monen muuhun maahan verrattuna.

Kolme väriä turkoosi

Albanialle kuuluu kohtalainen siivu Välimeren rannikkoa Italian saappaankorkoa vastaapäätä. Se kelpaa siis rantalomakohteeksi, joskin mikään Mallorca tai Ibiza se ei ole. Mutta jos hakusessa on rauhallisempaa lokoilua kallioisten niemekkeiden välissä piilottelevissa ja paikoitellen vain kävellen saavutettavissa sekä lähes autioissa rannoissa, joita turkoosinsininen vesi vielä hellästi hyväilee, silloin Albania on sinulle.

Toki Albaniasta löytyy myös vilkkaampaa rantaelämää. Albanian rannat sopivat myös erityisesti retkeilyautoilijoille, joille löytyy hienoja paikkoja pistää auto parkkiin. Albaniassa suhtaudutaan ainakin toistaiseksi vielä suopeasti omatoimisesti majoittuviin retkeilijöihin, ja näiden annetaan pysäköidä vapaasti lähes kaikkialle. Kohteliaisuus ja luvan pyytäminen tosin kannattavat aina – kuten myös korrekti käytös sekä omien jälkiensä siivoaminen paikalta poistuttaessa.

Ja koska Albania ei ole vielä mikään bilettäjien paratiisi, se sopii hyvin perheellisille omatoimimatkaajille. Näille voi suositella etenkin valtatie kasia Albanian eteläosissa.

Vuorten kutsu

Rantojen takana aukeaa toinen siivu alavampia maita, joiden takana siintävät heti kohta vuoret. Näyttävimmillään ne ovat maan pohjoisosissa, Albanian Alpeilla. Siellä voi hetkittäini kuvitella olevansa jopa niillä oikeilla Alpeilla. Kiviset seinämät ovat sen verran jyrkkiä.

Albaniasta löytyy lukuisia luonnonpuistoja, joissa voi vaeltaa. Suositeltavia kohteita ovat mm. rannikolla sijaitseva Llogara, pohjoisessa vuorten keskellä sijaitsevat ja luonnonkauniit Theth ja Valbonë sekä aivan Kreikan rajan tuntumassa sijaitseva Butrint. Jälkimmäisenä mainitussa riittää myös tutkittavaa arkeologian ystäville. Antiikin aikaan tämän Korfun saarta vasten olevan alueen nimi on Buthrotum, ja sen rauniot olivat Albanian ensimmäinen Unesco-kohde.

Vaikka Albania on kohtuu kompakti maa, liikkuminen maan eri osien välillä vaatii aikansa. Teiden kunto vaatii autoilijoilta sen verran huomiota, ettei maisemiin kannata keskittyä liikaa. Vain isoimmat päätiet ovat hyvässä kunnossa – uusi moottoritie Kosovoon jopa erittäin hyvässä kunnossa. Vuoristoon siirryttäessä tiet myös kapenevat, ja eteneminen hidastuu lisää. Siirtymiin kannattaa siksi varata enemmän aikaa kuin pelkkään karttaan tuijottaen voisi odottaa. Myös Google Mapsin ennusteet arvioiduista ajoajoista ovat yleensä positiivisia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lämmintä kättä ja hyvää ruokaa

Jos Albanian maisemat saavat sinut ihastumaan siihen, sen ihmisten vieraanvaraisuus saa sinut rakastumaan. Turismi ei ole Albaniassa vielä niin iso bisnes, että se olisi korruptoinut kaiken ikävine lieveilmiöineen.

Ihmiset ovat avoimia, vieraanvaraisia, auttavaisia ja ilman taka-ajatuksia, miten vieraalta saadaan lypsettyä niin paljon rahaa kuin mahdollista. Se ei ole pieni seikka matkan viihtyvyyden kannalta. Ihmiset ovat myös ylpeitä omasta maastaan ja kulttuuristaan, ja haluavat jakaa sen matkalaisten kanssa.

Eikä ruokakaan ole Albaniassa huonoa. Siinäkin näkyvät ja maistuvat idän ja lännen vaikutteet, joskin itä on luonnollisesti selvästi painotetumpi.

Yksi, johon ei voi olla törmäämättä on byrek eli bosnian lihapiirakka, joka on pinaatilla, fetalla ja jauhelihalla täytetty herkku. Kaikki Balkanilla matkanneet tietävät ja tuntevat sen jossain muodossaan. Muita kokeilemisen arvoisia herkkuja ovat ferges-muhennos, kashkaval-juusto, kreppimäinen flia, sarme eli kaalikääryleet sekä kofta eli lammaslihapyörykät. Ne yksistään ovat jo riittävä syy lähteä Albaniaan. Ja pitkästä rantaviivasta johtuen tarjolla on myös runsaasti hyvää kalaa yleensä yksinkertaisesti vihannesten kanssa tarjoiltuna.

Ja baklava on tietysti suosittu jälkiruoka, mutta myös ashure-vanukas, petulla-munkit ja etenkin trilece ovat kokeilemisen arvoisia. Viimeksi mainittu eli maitokakku on sellainen, johon jokaisella albanialaisella perheenäidillä löytyy oma reseptinsä. Ja digestiiviksi tarjotaan lähes poikkeuksetta rakia.

Teksti: Vesa Eskola, kuvat Visit Albania