2.3.2025 Matkailu Ars Electronica -tiedekeskus Linzissä – koko perheen löytöretki Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola, Ars Electronica Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Itävallassa sijaitseva Ars Elecronica on hieman erilainen tiedekeskus. Se pistää oikeasti ajattelemaan, etenkin kun keskuksen ytimessä on uusi teknologia ja sen mahdollisuudet – mutta myös haasteet. Autoloman varrelle on aina hyvä pistää korvan taakse hienoja kohteita sadepäivien varalle. Erilaisia teknologioita käytännöllisin esimerkein hienosti esittelevä Ars Electronica soveltuu hienosti koko perheen kohteeksi: se ei pelkästään kerro teknologian mahdollisuuksista vaan myös kyseenalaistaa monia etenkin tekoälyyn liittyviä asioita. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tieteen ja taiteen liitto Ars Electronica on perustettu vuonna 1979, kun maailma alkoi ottaa entistä isompia teknisiä kehitysaskeleita parantuneiden ja ennen kaikkea edullisemmaksi muuttuneen tietotekniikan myötä. Tieteen ja taiteen liitto on kiehtova, ja Ars Electronica keskittyy vahvasti taiteen, teknologian ja yhteiskunnan välisiin yhteyksiin. Keskus myös hallinnoi monialaista mediataiteen tutkimus- ja kehittämislaitosta, joka tunnetaan nimellä Futurela. Nykyisin keskus toimii upeassa vuonna 2009 avatussa komeassa ja Tonavan varrella sijaitsevassa rakennuksessa. Rakennus ei ole jättikokoinen, mutta tarjoaa kuitenkin erilaisia näyttelytiloja noin 3000 neliömetrin verran. Tähän päälle tulevat vielä tutkimus- ja kehitystoiminta, työpajat sekä konferenssitilat. Alakerrassa sijaitseva suurin näyttelytila on kooltaan noin 1000 neliömetriä. Siellä keskitytään mm. bioteknologiaan, robotiikkaan, nopeaan prototyyppien rakentamiseen ja ihmiskehoon. Tila on jaettu neljään ns. laboratorioon. Brain-Lab keskittyy ihmisen aivoihin, havaitsemiseen ja lääketieteen edistysaskeliin. Bio-Lab keskittyy biotekniikkaan ja sen sovelluksiin. Fab-Lab käsittelee 3D-tulostimia ja uusien raaka-aineiden luomia mahdollisuuksia luoda nopeasti prototyyppejä. Ja Robo-Lab käsittelee tietenkin robotiikkaa. Vaateteollisuudessa älyvaatteet ovat puolestaan kasvava trendi. Tulevaisuudessa vaate muokkautuu yhä enemmän käyttäjänsä tarpeiden ja tyylin mukaan. Ars Varsin taiteellisessa (Ars) ja elektroniikkaan keskittyneessä tiedekeskuksessa kun ollaan, moneen näyttelyyn liittyy vahva näkökulma teknologian käytöstä taiteessa. Esimerkkejä tietokoneiden käyttöä taiteen luomisessa valaistaan mm. David Bowien ja hänen kehittämänsä Verbasizer-teknologian avulla. Elektronista ja konemusiikkia esitellään useiden esimerkkien avulla. Kuulokkeista voi herkistellä vanhoja muistoja mm. Kraftwerkistä, Brian Enosta, Jean Michel Jarresta, Pink Floydista… Mukana on myös vanhempia esimerkkejä jo 1950- ja 60-luvuilta. Teknologian ja tietokoneiden kehitystä musiikin ja taiteen luomisessa käydään läpi myös kronologisesti pidemmältä ajanjaksolta. Voin luvata, että ahaa-elämyksiä tapahtuu… Ja jos ette sitä tienneet, jo Mozart loi satunnaista musiikkia. Kahden arpakuution avulla luotiin lyhyitä nuotteja yhdistelemällä satunnaisia sävellyksiä. Ja paras tapa tutustua uusiin luoviin työkaluihin on tietysti kokeilla niitä itse. Tätä varten on Open Soundstudio. Kokeile tietokoneella säveltämistä ja tuota omaa musiikkia tai uusia äänimaisemia. Teknologia mahdollistaa uudenlaisen luovuuden. Vierailija voi luoda myös satunnaista musiikkia, johon virtuaalinen robotti reagoi ja tanssii sen mukana. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Teemana tekoäly Päänäyttelytilassa keskitytään tällä hetkellä vahvasti tekoälyyn. Mitä se itse asiassa on? Ja mitä me tiedämme ihmisälystä? Kuinka älykäs tekoäly voi olla siihen verrattuna? Ja mikä tärkeintä: millaisia vaikutuksia tämän alan kehityksellä on yhteiskuntaamme? Se on kuitenkin varmaa on, että tekoäly on jo muuttanut arkeamme – vaikka olemmekin vielä isomman muutoksen edessä. Algoritmit ovat jo pitkään tukeneet/hallinneet meitä monilla eri aloilla, kuten autonomisessa ajamisessa, turvatekniikassa, markkinoinnissa – sekä ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa. Näitä ilmiöitä käydään läpi havainnollisin esimerkein; kuten esimerkiksi, että kasvojen tunnistus toimii eri tavoin erilaisissa ihmisryhmissä. Järjestelmän todennäköisyys osua oikeaan vaaleaihoisen ihmisen kohdalla on selvästi suurempi kuin tummaihoisen kohdalla. Tieto lisää tuskaa, mutta myös vähentää sitä. Teknologian ymmärtäminen auttaa siihen sopeutumisessa siihen. Kävijä voi tutustua mm. siihen, miten koneet näkevät maailman, mikä auttaa hahmottamaan, miten koneoppiminen tapahtuu. Myös syväväärennökset (deep fake) aukeavat Ars Electronicassa uudella tavalla. Kaikki yhdessä Luonto ja ilmasto puhuttaa ihmisiä myös. Tätä aihetta lähestytään Connected Earth -näyttelyn avulla. Sen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa: maapallo, luonto, teknologia, materiaalit, kasvisto ja eläimistö – sekä tietysti myös me ihmiset; kaikki syvästi toisiinsa kietoutuneina sekä jatkuvasti toisiaan muokaten. Näyttely kokoaa yhteen taideteoksia ja tieteellisiä hankkeita, jotka käsittelevät luonnon, ihmisen infrastruktuurin, ilmastonmuutoksen ja energiamurroksen välisiä monimutkaisia suhteita. Näyttely antaa paljon pohdittavaa mm. valtamerien ja jäätiköiden tilasta. Koralliriuttojen tila ei esimerkiksi Suomessa ole kovin isosti esillä, mutta tällä on iso vaikutus valtamerien tilaan. Näyttelytilan vaikuttavin esine on kuitenkin pieni kuutio, jonka sisällä on kasveja. Tiiviin kuution sisällä kasvit muodostavat hengitettävän ilman. Kävijä voi hengittää tätä ilmaa pienen luukun kautta. Samalla kasvit saavat ihmisiltä hiilidioksidia. Elämme symbioosissa. Aihe on tietenkin etenkin nyt erittäin ajankohtainen, kun maailma muuttuu vauhdilla – eikä välttämättä maapallon kannalta hyvään suuntaan. Vallalla on tällä hetkellä hyvin itsekeskeinen kulttuuri. Siksi erilaisten näyttelyjen herättämät ajatukset ovat tärkeitä. Kun näemme itsemme osana suurempaa kokonaisuutta, löydämme ehkä motivaation toimia – paitsi itsemme myös maapallon sekä tulevien sukupolvien hyväksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Visuaalinen pläjäys Keskuksen vaikuttavinta antia on iso 16 x 9 metrin kokoinen, kolmiulotteinen, 50 miljoonan pikselin resoluution tarjoava projektio: Deep Space 8K. Se tarjoaa uudenlaisen näkökulman ja ulottuvuuden virtuaalitodellisuuteen. Seinälle ja lattialle heijastetaan eri kellonaikoina erilaisia projektioita. Kokemus on melkoinen. Ars Electronica on useine erilaisine näyttelyineen vaikuttava kokemus, joten siellä käymiseen kannattaa varata aikaa useampi tunti. Keskittyminen on tunnetusti nykypäivänä vaikeaa, ihmisten huomiosta ja mielenkiinnosta kilpaillaan niin monilla asioilla. Siksi paljon löydettävää ja elämyksiä tarjoava tiedekeskus on hieno kohde. Ja jaettu kokemus on tunnetusti paras kokemus. Ars Electronican kotisivut: https://ars.electronica.art/news/en/ Lue lisää Kaikki artikkelit 14.11.2026 Laivat Mikä on Merenkurkun ahkera, tuntematon ja viisivuotias? 11.11.2026 Matkailu Kesä 2027 tuplaa Tallink Silja Linen Visby-risteilyt 25.10.2026 Matkailu “Täs Hutongeilla” eli tuokio Pekingin muinaisilla kujilla 23.10.2026 Automatkailu Itä-Viron kiehtovat salaisuudet automatkailijalle – valtteina Sakan kartano ja koskematon luonto 19.10.2026 Tilaajille Hallo Ida – tien päällä VW-Idan kanssa eli kun tekoäly korvaa kartturin 18.10.2026 Matkailu Piilopuutarha Shanghain ydinkeskustassa on pojan rakkauskirje vanhemmilleen 18.10.2026 Matkailu Kurro – elämyksellinen ja huima kylpylähotelli on Itä-Viron uusi ylpeys 13.10.2026 Matkailu Rooman ihailua klassisen ympäristöystävällisesti 6.10.2026 Matkailu Pikapiipahdus Dolomiiteilla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 21.11.2026 Huutokauppahelmet Kun VW-konsernilla ei ollut sopivaa alustaa W10-hirviömoottorille, Ferdinand Piëch asennutti sellaisen BMW M5:een, ja piti auton itsellään 20.11.2026 Ajoneuvot Tiesitkö, että Nissanilla oli jo lähes valmiiksi muotoiltuna uusi Almera, kun se päättikin tehdä Qashqai-crossoverin? - 20 vuoden takainen päätös oli todennäköisesti oikea 19.11.2026 Käyttötesti Käyttötestin loppuraportti: mikä tekee Škoda Elroqista niin käyttökelpoisen sähköauton? 21.11.2026 Ajoneuvot Zeekr rantautuu Suomeen - melko yläluokkaisessa mallistossa on yllättävän paljon tuttua, mutta myös erikoisempaa, kuten toistaiseksi kallein kiinalaisauto Suomen markkinoilla 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 20.11.2026 Kuluttajat Vuokra-auton avain ei irronnut virtalukosta – yöllisestä avunpyynnöstä tuli yli 200 euron lasku 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?