Autoilija, pyöriikö renkaasi oikeaan suuntaan?

Jotta auton rengas toimisi suunnitellulla tavalla ja kestäisi mahdollisimman pitkään, pitää sen pyöriä oikeaan suuntaan.

Autonrenkaan pyörimissuunta merkitään renkaan kylkeen inside-outside -merkinnöin tai nuolella. Usein kesärenkaissa näkee käytettävän inside-outside -merkintätapaa ja pohjoismaisissa talvirenkaissa puolestaan nuolta.

– Poikkeuksiakin varmasti löytyy ja kyse on myös jonkun verran kulloinkin rengasteollisuudessa valloillaan olevasta trendistä, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Oli merkintätapa kumpi tahansa, on se otettava huomioon rengasta vanteelle asennettaessa.

Jos pyörimissuunta on merkitty nuolella, erehtymisen mahdollisuus on paitsi rengasta vanteelle asennettaessa, myös pyörää alle vaihdettaessa. Sen sijaan vanteelle oikein asennetun inside-outside -renkaan pyörimissuunnan muuttuminen eri ajokausina ei ole ongelma, kunhan kyseessä ei ole nastarengas.

Vesalainen tuo esiin, että nastarenkaissa pyörimissuunnan muuttaminen löystyttää ja irrottaa nastoja ennenaikaisesti.

Merkitse paikat ja pyörimissuunta

Renkaan pyörimissuunta ja paikka kannattaa merkitä myös sellaisiin renkaisiin, joissa pyörimissuuntanuolia ei ole. Renkaan sisäkylkiin tehtävät OE-, OT-, VE- ja VT-merkinnät helpottavat rengassarjan tasaista kuluttamista (OE = Oikea Etu, VT = Vasen Taka).

Vaihtamalla etupyörät taakse ja takapyörät eteen säännöllisin väliajoin, kuluu rengassarja tasaisemmin ja kestää huomattavasti pidempään. Käytännössä monen autoilijan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että syksyllä laitetaan viime talvena edessä olleet taakse ja takana olleet eteen.

Mikäli autoon kertyy kilometrejä vuositasolla paljon, on pyörien paikkaa syytä vaihtaa edellä ohjeistetulla tavalla jopa kesken ajokauden, käytännössä noin 8 000–10 000 kilometrin välein. Edellytyksenä pyörien vaihtamiselle edestä taakse ja päinvastoin on tietenkin se, että kyseisen auton etu- ja takapyörät ovat samankokoiset. Kaikissa autoissa ei näin ole.

– Kaikki rengasliikkeet eivät automaattisesti merkkaa pyörien paikkoja ottaessaan niitä pois auton alta. Sama pätee valitettavasti myös alle asennettavien pyörien paikkamerkintöjen huomioimiseen. Asiakkaan onkin aina muistettava pyytää näitä erikseen autoa töiden vastaanottoon jättäessään, Vesalainen varoittaa.

Väärä pyörimissuunta vie renkaan kyvyt

Jos rengas pyörii auton alla väärään suuntaan, sen pintakuvio ei toimi, kuten pitäisi. Tällöin esimerkiksi vesi, sohjo tai lumi eivät poistu renkaan alta suunnitellulla tavalla.

– Pintakuvioltaan epäsymmetrisissä inside-outside -renkaissa on myös ulkoreunassa jäykiste, joka tekee renkaan ohjaustuntumasta tarkemman ja kaarreajo-ominaisuuksista paremman. Jos rengas pyörii väärään suuntaan, ei jäykiste toimi kaarreajossa kuten on ajateltu. Rengas on tällöin epätarkka ohjattava ja levoton ajaa.

Autoliiton Vesalaisen mukaan pyörimissuunnalla on vaikutusta myös inside-outside -renkaan veden- ja sohjonpoistoon: Oikein asennettuna se poistaa vettä sisäpuolelleen – siis auton alle. Jos taas rengas on asennettu pyörimään väärään suuntaan, veden- ja sohjonpoisto tapahtuu auton sivuille. Tästä seuraa tarpeetonta roiskuntaa, joka aiheuttaa haittaa ja vaaraa muille tienkäyttäjille.

– Turvallisuussyistä myös katsastuksessa kiinnitetään huomiota renkaiden pyörimissuuntaan. Väärinpäin pyörimään asennetusta renkaasta seuraa katsastuksen arvosteluperusteiden mukaan korjauskehotus, Vesalainen muistuttaa.

Tekevälle sattuu – rengasliikkeissäkin

Rengasliikkeissäkin renkaita vaihtavat ihmiset eli virheet ovat mahdollisia.

Vesalaisen mukaan renkaanvaihdon jälkeen autoilijan on aina viisasta tarkastaa, että renkaat ovat vanteilla oikein päin ja että mahdollinen pyörimissuunta on oikein. Lisäksi hän suosittelee tarkastamaan, että rengaspaineet ovat autonvalmistajan suositusten mukaiset.

– Erityisesti sesonkiaikaan alan liikkeissä on kova kiire. Tällöin osassa liikkeitä saatetaan käyttää kokematonta ja huonosti perehdytettyä kausityövoimaa, mikä valitettavasti näkyy aika-ajoin myös työn laadussa, Vesalainen varoittaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto