Autoilun verotuksen rasitustaso ei ole itseisarvo, muistuttaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja Tero Lausala: ”Liikenteen sähköistyessä ei ole itseisarvo, että autoilua verotetaan jatkossakin yhtä paljon kuin nyt tehdään.”

Autoalan edustaja muistuttaa – näinä liikenteen verotuksen murrosaikoina –, ettei liikenteen sähköistyessä ole itseisarvo, että autoilua verotetaan jatkossakin yhtä paljon kuin nyt tehdään.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausalan näkemys ei hänen mukaansa ole kuitenkaan ristiriidassa esimerkiksi Suomea sitovien liikenteen päästötavoitteiden kanssa. Hän kertoo autoalan ymmärtävän hyvin tarpeen uudistaa autoilun kokonaisverotusjärjestelmää sähköistymisen edetessä ja valtion fiskaalisten tarpeiden takia. Autoalan Keskusliitto edustaa Suomessa laajasti uusien autojen kauppaa, käytettyjen autojen kauppaa, korjaamoita ja katsastusalaa.

– Verotuksen muutokset olisi tehtävä kuitenkin niin, että säilytetään vahva ympäristöohjaus, jotta liikenteen päästöt vähenevät tavoitteemme mukaisesti eli puoleen vuoteen 2030 mennessä ja ettei kokonaisverorasitus autoilulle ja liikenteelle nouse, Lausala toteaa.

Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa on kirjaus käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistus liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä.

Rasitus jo korkealla

Lausala tuo esiin, että Suomessa on yksi Euroopan kireimpiä autoilun ja liikenteen erillisverotuksia.

– Esimerkiksi Ruotsissa taso on noin 40 % alempi kuin Suomessa. Korkea erillisverotus vaikuttaa negatiivisesti sekä tavallisten suomalaisten mahdollisuuksiin liikkua nykyaikaisilla ja turvallisilla autoilla että yritysten kilpailukykyyn.

Lausala kuvailee ideaalitilanteen sellaiseksi, että verotuksen annettaisiin vähentyä sähköistymisen etenemisen myötä.

– Se tukisi sekä ympäristötavoitteita että suomalaisten mahdollisuuksia liikkua uudemmilla ja turvallisimmilla autoilla.

Mitä uudempi auto, sen vähäpäästöisempi: Uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt alenivat vuonna 2023 keskimäärin 64 grammaan kilometriltä. Vielä vuonna 2022 keskipäästöt olivat 89 grammaa kilometriltä.

1,7 miljardin euron potti

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) työryhmä laski vuonna 2021, että liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Vanhanen kannusti tuolloin pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

Liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistukset jäävät nähtäväksi. Niistä kehkeytyy hyvin todennäköisesti poliittisestikin kuuma peruna.

Yksi on kuitenkin jo varmaa: jos liikenteen ja autoilun verotusta muutetaan, tulee se näkymään liikkuvien kansalaisten kukkarossa – tavalla tai toisella.