Autoliitto: Autokanta ei sähköisty, jos ei ole varaa sähköautoon

Autoilijoiden etujärjestö arvioi, että julkisen latauksen saatavuus hidastaa käyttövoimasiirtymää. Haasteena on, kuinka mahdollistetaan julkisten latauspisteiden rakentaminen olemassa olevaan katuverkkoon.

Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä huolettaa, kuinka katuverkkojen kaavoituksessa ja niiden rakentamista koskevassa päätöksenteossa mahdollistetaan julkisten latauspisteiden rakentaminen olemassa olevaan katuverkkoon.

Autoliiton arvion mukaan tiheästi rakennetussa katuverkossa julkisten latauspisteiden saatavuus on kaikkein heikointa, mikä osaltaan hidastaa käyttövoimasiirtymää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotilataus keskeistä

Autoliitto tähdentää, että kotilatauksella on aivan keskeinen merkitys sähköautojen yleistymisessä.

”Erityisesti kerrostaloissa ja pientaloyhtiöissä asuvien kannalta ratkaisevassa asemassa on se, miten taloyhtiöt kykenevät rakentamaan latausinfraa asukkaidensa käyttöön”, kiteyttää Autoliitto lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemasta luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi.

Autoliitto arvioi, että kotilataus on avainasemassa myös kustannusten hallinnassa, sillä se mahdollistaa vaikuttamisen siihen, minkä hintaista sähköä lataa.

”Autokanta ei sähköisty, jos kotitalouksilla ei ole varaa hankkia sähköautoja”, kiteyttää Autoliitto.

Liitto tuo esiin myös kesämökkikannan: Suomessa on noin 500 000 kesämökkiä ja myös niiden latausmahdollisuudet vaikuttavat mahdollisuuteen siirtyä esimerkiksi täyssähköauton käyttäjäksi.

Entä lataus uudiskohteissa?

Ratkaistava asia myös on, miten paljon autojen pysäköintiin rakennetaan uudisrakentamisessa paikkoja ja miten ne varustetaan lataamista varten.

”Latausverkon rakentaminen sinne, missä sähköautoja ei ole ja missä ne eivät ole ensivaiheessa yleistymässä, ei vauhdita liikenteen sähköistymistä.”

Hankintatuet vauhdittaisivat

Uusien autojen kauppa seuraa talouden suhdanteita, muistuttaa Autoliitto: koska sähköautot ovat kalliimpia kuin polttomoottoriautot, niin talouden syklien vaikutukset niiden myyntiin ovat entistä suuremmat.

Lausunto listaa perusedellytyksiä liikenteen sähköistymiselle. Niitä ovat sähkömarkkinoiden vakaa toiminta, sähkön hinnan ennustettavuus, sähkön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä asemassa rakennettaessa luottamusta sähköön liikenteen käyttövoimana.

Liikenteen sähköistyminen ei kuitenkaan vauhditu tukitoimitta, arvioi Autoliitto.

”Kaikissa maissa, joissa on edetty nopeassa tahdissa liikenteen sähköistymisessä, on käytetty merkittävästi Suomea korkeampia hankintatukia sähköautoille ja investointitukia latausverkostolle. Kaikkien edelläkävijämaiden kokemukset osoittavat, että tukitoimilla on todellista merkitystä autokannan uudistumisen vauhdittamisessa.”

Autoliiton mukaan olisi olennaista tukea kaikkia sähköauton käyttäjiä eikä vain työsuhdeautoilijoita autoedun verotuksen kautta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Biopolttoaineita henkilöautoille

Suomen kaltaisessa maassa, jossa on vanha autokanta, on tärkeää, että biopolttoaineita on saatavilla myös henkilöautokäyttöön, linjaa Autoliitto.

”Se mahdollistaa polttomoottoriautokannan käytön tarkoituksenmukaisella tavalla elinkaarensa loppuun tilanteessa, jossa edullisia käytettyjä sähköautoja ei ole saatavilla. Tämä on myös keskeinen keino liikenneköyhyyden torjumisessa.”

Uhkana liikenneköyhyys

Liikenneköyhyys on Autoliiton mukaan todellinen riski erityisesti, jos sähköautojen hankintahinnat jäävät merkittävästi polttomoottoriautoja korkeammalle tasolle. Näin tapahtuu varsinkin silloin, jos biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden hintoja nostetaan, ja vanhan autokannan verotusta kiristetään.

Suomessa olisi lausunnon mukaan syytä tunnistaa liikenneköyhyyden riskit, koska ne ovat Suomessa erityisen suuret ”koska henkilöauton käyttö on merkittävälle osalle suomalaisista vaihtoehdoton liikkumismuoto ja moni kotitalous tarvitsee pärjätäkseen useamman henkilöauton.”

Mikä kansallinen jakeluinfraohjelma vuoteen 2035?

Ministeriön valmistelemassa luonnoksessa tarkastellaan liikennesähkön, -metaanin ja -vedyn jakeluinfran sekä näitä käyttövoimia hyödyntävän ajoneuvokannan nykytilaa ja esitetään tarvittavat toimet jakeluinfran parantamiseksi.

Jakeluinfraohjelman tarkoitus on edistää liikenteen vihreää siirtymää. Jotta kotitaloudet ja yritykset ympäri Suomen voivat siirtyä uusiin käyttövoimiin, tarvitaan koko maan kattava ja sujuvasti käytettävissä oleva jakeluverkko.

Ministeriön arvion mukaan jakeluinfran kehittämisessä Suomen vahvuuksia ovat älykkäisiin latauspalveluihin liittyvä osaaminen sekä vetytalouden myönteiset kehitysnäkymät

”Biokaasulla ja jatkossa myös vedyllä ja uusiutuvalla synteettisellä metaanilla voidaan ratkaista raskaan liikenteen siirtymän haastetta”, arvioi ministeriö.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö / Kansallinen jakeluinfraohjelmaluonnos vuoteen 2035, Valtioneuvosto / Kansallinen jakeluinfratyöryhmä, Autoliitto

a:1:{i:0;s:6:"130867";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy