Autoliitto: nopeusrajoitusten laskemisen sijaan tiet saatava kuntoon!

Nopeusrajoitukset voivat Suomessa laskea 1 800 maantiekilometrillä. ”Nopeusrajoitusten alentamista perustellaan aina liikenneturvallisuudella, mutta liikenneturvallisuus on kuitenkin koko ajan parantunut.”

Nopeusrajoitukset ja etenkin niiden mahdollinen laskeminen on aihe, joka puhuttaa autoilevaa kansaa. Aihe kiinnostaa olipa keskusteluun osallistujien näkökulma sitten autoilun saavuttavauus ja matka-aikojen mahdollinen pidentyminen, liikenneturvallisuuden näkökohdat, ylinopeuksista aiheutuvat sakkoseuraukset tai tuttujen ajoreittien tuttujen ja ikuisiksikin miellettyjen nopeusrajoitusten mahdollinen muuttaminen.

Moottori uutisoi toukokuun lopussa Suomen maanteiden nopeusrajoitusten mahdollisesta laskemisesta eli Väyläviraston alustavasta valmistelusta nykykäytäntöjen muutoksesta otsikolla Nopeusrajoitukset voivat Suomessa laskea 1 800 maantiekilometrillä.

Liikenneturvallisuusstrategia velvoittaa

Taustana Väylävirastossa käynnissä olevalla selvittelylle on, että virastoa velvoittavan Valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelman mukaisesti päivitetään maanteiden nopeusrajoitusten asettamisen kriteerejä vastaamaan paremmin liikenne- ja ympäristöolosuhteita.

Nyt selvitystyön alla olevissa kaavailuissa suurimmat muutokset kohdistuisivat 100 km/h rajoitettuihin kapeisiin vähäliikenteisiin teihin ja yksittäisiin tiejaksoihin, joissa kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut.

Yleisrajoitusten – maanteillä 80 km/h ja taajamissa 50 kilometriä tunnissa – piirissä on Suomessa 38 000 kilometrin verran maantieverkkoa, jolla tienpitäjä ei ole tiekohtaisesti asettanut nopeusrajoitusta. Näiden tieosuuksien nopeusrajoitusperiaatteet säilyvät ennallaan. Yleisrajoitukset varmistavat, että kaikilla Suomen teillä on joku nopeusrajoitus.

Autoliitto: tiet saatava kuntoon!

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen tuo esiin Suomen suurimman auton käyttäjien etujärjestön näkemykset nopeusrajoitusten mahdolliseen laskemiseen.

– Jos tiet ovat niin huonossa kunnossa, että sen takia pitää laskea nopeusrajoituksia, niin rajoitusten laskemisen sijaan, tiet pitää laittaa kuntoon, Tolvanen kiteyttää.

Teiden kunnossa pitäminen vaatii toki sitä, että valtion rahakirstun kantta avataan riittävästi. Korjausvelkaa esimerkiksi teiden päällystämiseen on kertynyt vuosien kuluessa paljon.

– Nopeusrajoitusten alentamista perustellaan aina liikenneturvallisuudella, mutta liikenneturvallisuus on kuitenkin koko ajan parantunut. Kevytperäkärryhenkilöauto  -yhdistelmien suurimman sallitun nopeuden nostoa 100 km/h:ssa vastustettiin maalaamalla kauhukuvia liikenneturvallisuuden romahtamisesta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan liikenneturvallisuus on jatkanut parantumistaan.

Tolvasen mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jossa liikenneturvallisuutta on kohennettu rakentamalla hyvin vähän tilaa vieviä ”kevytkeskikaiteita”.

Rajoitusten oltava mielekkäitä!

Autoliiton Jukka Tolvanen tuo esiin myös ajo-olosuhteiden ja nopeusrajoitusten keskinäisen yhtälön, joka vaikuttaa autoilijoiden suhtautumiseen rajoituksiin ja niiden noudattamiseen.

– Rajoitusten tulee olla tieinfraan ja liikenneympäristöön nähden aina mielekkäitä eli sellaisia, että valtaosa ihmisistä noudattaa niitä joka tapauksessa. Väärät rajoitukset rapauttavat sääntökunnioitusta.

Esimerkiksi talvella ajetaan enemmän ylinopeutta kuin kesärajoitusten aikaan, mikä johtuu Tolvasen mukaan siitä, että hyvällä kelillä talvirajoitusten mukaan köröttely voi tuntua turhalta.

– Huonoilla keleillä valtaosa ihmisistä joka tapauksessa hiljentää vauhtia.

Tolvanen ideoi, että ajokeliin perustuvat rajoitukset voitaisiin ottaa monen muun Euroopan maan tavoin Suomessakin käyttöön. Tällöin alempaa rajoitusta tulisi noudattaa myös kesällä, jos keli sitä edellyttäisi.

Taustalla liikenneministeriön selvittely

Moottori kirjoitti aiemmin eli syyskuussa 2022 aiheesta otsikolla Nopeusrajoitukset uhkaavat laskea – hinta jopa satoja miljoonia euroja.

Artikkelissa käytiin läpi Autoliiton laskelmia siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia nopeusrajoitusten laskemiselle olisi taloudellisesti. taustasyynä laskelmien tekemiselle oli, että liikenne- ja viestintäministeriössä oli käynnissä selitystyö nopeusrajoitusten alentamisesta.

Moottorin haastattelema liikenne- ja viestintäministeriössä osastopäällikkö Laura Eiro kertoi tuolloin, että ministeriössä käynnistyneen selvittelyn keskiössä ovat maanteiden yli 80 km/h -rajoitukset kuin sekä taajamien 30 km/h -alueiden laajennukset.

Haastattelussa Eiro viittaa maaliskuussa 2022 julkaistun liikenneturvallisuusstrategiaan, jossa toimenpiteistä mainitaan seuraavasti: ”Selvitetään, ovatko maanteiden sekä taajamien nopeusrajoitukset nopeusrajoitusohjeiden mukaisia. Päivitetään Nopeusrajoitukset-ohje. Ohjeen päivitykseen sisältyisi, että taajamien osalta ohjeet tukisivat 30 km/h nopeusrajoitusten laajempaa käyttöä. Päivityksessä arvioitaisiin Ruotsin ja Norjan mallit, joiden mukaan yli 80 km/h teillä ajosuunnat on eroteltu ottaen huomioon kuljetusten sujuvuus ja tienpidon kustannukset.”

Strategiassa mainitaan myös, että ”Päivityksessä kiinnitettäisiin erityistä huomiota nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutuksiin suhteessa muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, joita ovat esimerkiksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta.”

Eiro kertoi tuolloin syyskuussa 2022 Moottorille jatkosta eli valmistelun aiakataulusta – eli nyt uutisoiduista tuoreimmista käänteistä – seuraavasti: ”Tätä valmistellaan Väyläviraston johdolla ja työ on vasta käynnistymässä.”

Autossa istuminen maksaa!

Autoliiton Jukka Tolvanen kummastelee, että valtavan kalliiden raidehankkeiden tärkeyttä perustellaan kokonaisuudessaan varsin pienillä aikasäästöillä.

– On erikoista, että tieliikenteen matka-ajoilla ei tunnu koskaan olevan mitään merkitystä, vaikka tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.

Tolvanen on laskenut, että istumisajat autossa kasvavat varsin merkittävästi, mikäli nopeusrajoituksia lasketaan.

– Jos 120 km/h tiet pudotetaan 100 km/h:iin ja 100 km/h tiet 80 km/h:iin, niin suomalaiset istuisivat autoissaan noin 4 730 000 työpäivää enemmän liikenteessä, Tolvanen kertoo.

Ja jos kaikki Suomen 100 km/h tiet muutettaisiin 80 km/h olisi aikatappio yli 17 000 henkilötyövuotta.

Laskelmien oletuksena on, että nyt ajettaisiin juuri tuota rajoitusnopeutta ja jatkossa ajettaisiin uutta rajoitusnopeutta.

Nämä laskelmat ovat toki sikäli teoreettisia, ettei kaikkien Suomen teiden rajoituksia olla muuttamassa. Laskelmat kuitenkin konkretisoivat sen, paljonko matka-ajoihin tulisi muutosta, jos nopeudet laskevat – ja mitä kerrannaisvaikutuksia muutoksilla olisi yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Pohjana Autoliitossa tehdyille laskelmille on tuorein tilasto eli Liikennesuorite vuodelta 2023.