Nopeusrajoitukset voivat laskea 1 800 maantiekilometrillä

Suurimmat muutokset kohdistuisivat 100 km/h rajoitettuihin kapeisiin vähäliikenteisiin teihin ja yksittäisiin tiejaksoihin, joissa kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut, Väylävirasto kertoo.

Nopeusrajoituksia tullaan todennäköisesti laskemaan Suomessa liki parilla tuhannella tiekilometrillä. Taustasyynä muutokselle on, että valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelman mukaisesti Väylävirasto on päivittämässä maanteiden nopeusrajoitusten asettamisen kriteerejä vastaamaan paremmin liikenne- ja ympäristöolosuhteita.

Käyttöön aikaisintaan 2025

Nopeusrajoitusohjeen päivitys laskisi nopeusrajoituksia erityisesti 100 km/h rajoitetuilla kapeilla ja vähäliikenteisillä teillä. Autoilijoille muutokset näkyvät tiestöllä aikaisintaan vuonna 2025, jolloin nopeusrajoitus laskisi 80 km/h -nopeuteen noin 1 800 kilometrillä maantieverkkoa. Toisaalta virastosta väläytetään, että mikäli näillä tieosuuksilla liikenneolosuhteita kohennetaan myöhemmin riittävästi, voidaan 100 km/h -nopeusrajoitus palauttaa käyttöön.

Väylävirastosta kerrotaan, että suurin muutos koskisi nopeusrajoitukseltaan 100 km/h teitä, joilla liikennemäärä on 500–2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja joiden päällysteleveys on alle 7,0 metriä sekä yksittäisiä vilkasliikenteisiä ja riskialttiita tiejaksoja, joilla on kohonnut kohtaamisonnettomuusriski.

Ruotsin malliakin pohdittiin

Toimialajohtaja Virpi Anttila taustoittaa, että virasto selvitti Liikenneturvallisuusstrategian toimeksiannon mukaisesti, soveltuuko Suomessakin käyttöön Ruotsin periaate, jossa 100 km/h nopeusrajoitus on käytössä vain teillä, joissa ajosuunnat on fyysisesti erotettu toisistaan.

– Teimme vaikutusarvioinnin 9 000 maantiekilometrille. Suomen olosuhteisiin tällä hetkellä sopivammaksi valikoitui kuitenkin vaihtoehto, joka keskittyy vähäliikenteisiin teihin sekä yksittäisiin riskikohteisiin.

Nopeusrajoitusohjeen päivityksen pääpaino on ollut 100 km/h -rajoituksessa, koska sillä nopeudella on valtakunnallisesti suurimmat vaikutukset sekä liikenneturvallisuuteen että saavutettavuuteen.

Liikenneturvallisuusstrategian tavoite on selkeä, kunnianhimoinen ja todennäköisesti myös mahdoton saavutettavaksi: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Yleisrajoitukset säilyvät ennallaan

Yleisrajoitusten – maanteillä 80 km/h ja taajamissa 50 kilometriä tunnissa – piirissä on Suomessa 38 000 kilometrin verran maantieverkkoa, jolla tienpitäjä ei ole tiekohtaisesti asettanut nopeusrajoitusta.

Näiden tieosuuksien nopeusrajoitusperiaatteet säilyvät ennallaan. Yleisrajoitukset varmistavat, että kaikilla Suomen teillä on joku nopeusrajoitus.

Päivitystyössä ei noussut esiin seikkoja, jotka puoltaisivat talvi- ja pimeänajan rajoituksista luopumista, sen sijaan kesänopeudet mahdollistavat kesäajaksi hiukan korkeammat nopeudet.

90 km/h -rajoitus kokeiluun

Päivitettävä nopeusrajoitusohje koskee 40 000 kilometriä maanteitä, joille on asetettu tiekohtainen nopeusrajoitus. Muilla maanteillä on voimassa yleisrajoitus. Päivittyvässä ohjeessa ennallaan on tuttu talvi- ja pimeänajan nopeusrajoituskäytäntö.

Täysin uusia nopeusrajoituslukemia ei ole luvassa, mutta 90 km/h rajoitusta lähdetään pilotoimaan Suomen olosuhteissa keväällä 2025. Kohteet valitaan loppuvuodesta.

Nopeusrajoitusten toteutuksessa on työnjako: Väylävirasto ei päätä yksittäisten tieosuuksien rajoituksista, vaan se on paikallisten ELY-keskusten kontolla.

Miten käy matka-aikojen?

Liikenneympäristöön sopivat nopeusrajoitukset vaikuttavat Väyläviraston mukaan eniten moottoriajoneuvoilla liikkuvien matka-aikoihin ja liikenneturvallisuuteen, mutta myös suojattomien liikkujien, kuten kävellen tai pyörällä liikkuvien, kokemaan turvallisuuden tunteeseen.

Tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta tähdentää muutosten tuomia turvallisuushyötyjä.

– Liikenneturvallisuushyötyinä muutoksilla voidaan säästää vuosittain seitsemän kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista.

Saavutettavuus puhuttaa etenkin Pohjois-Suomessa, sillä nopeusrajoitusten alentaminen koskee kilometrimääräisesti paljolti Lapin alueen tiestöä. Kuten Yle.fi uutisoi, Lapin kauppakamari vastustaa nopeusrajoitusten laskemista perustelemalla kantansa sillä, että muutos vaikeuttaa lappilaisten elämää ja yritysten toimintamahdollisuuksia heikentämällä Lapin alueiden saavutettavuutta.

Airaksisella on laskelmia saavutettavuudesta.

– Saavutettavuustarkastelun perusteella isoja muutoksia ei ole tiedossa esimerkiksi matka-ajoissa maakuntakeskuksiin. Esimerkkilaskelmana matka Rovaniemeltä Kittilään kantatietä 79 pitkin tulisi kestämään 5–8 minuuttia aiempaa kauemmin. Kokonaisuudessaan liikenneturvallisuushyödyt ovat aikakustannusmenetyksiä suuremmat, Airaksinen linjaa.

Ei koske hälytysajoja

Nopeusrajoitukset eivät koske hälytysajossa olevia ambulanssi- ja pelastusajoneuvoja.

Toisaalta liikenteen keskinopeuksien laskiessa hälytysajoneuvo pystyy ohittamaan muun liikenteen turvallisemmin ja autoilijoilla on enemmän aikaa reagoida poikkeustilanteisiin, kuten esimerkiksi hälytysajoneuvon havaitsemiseen ja kohtaamiseen.

Nopeusrajoitusten päivityksestä lisää Väyläviraston kotisivuilta.

Nopeusrajoitusohjeiden päivitystä varten on Väylävirastossa tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Vaihtoehtotarkastelu menee lausuntokierrokselle. Eri tahot voivat kertoa kantansa muutosaikeista lausuntopalvelu.fi:ssä 4.6.–4.7.2024.