Avittavatko uudet tuet kaasuautoilun kasvuun?

Biokaasun liikennekäyttöä aiotaan edistää monin uusin tukimuodoin – luvassa on myös tankkausasemaverkoston tihentyminen.

Valtiovalta aikoo edesauttaa kaasuautoilun suosiota uusin keinoin. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman mukaan Suomelle aiotaan laatia kansallinen biokaasuohjelma, jonka avulla on tarkoitus lisätä biokaasun/biometaanin käyttöä autojen polttoaineena. Valtion kirstusta varataan rahaa erilaisiin tukimuotoihin, jotta biokaasuala vahvistuisi. Autoilijan kannalta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaasutankkausasemien verkosto tihentyisi nykyisestä – ja kaasuautoilusta tulisi aito vaihtoehto entistä useammalle.

Hallitus on jo aiemmin linjannut, että Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Kansallista biokaasuohjelmaa valmistellut Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä, joka on saanut valmiiksi loppuraportin. Se luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk).

TEM:n asettama työryhmä etsi keinoja, joilla lisätä fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa. Elinkeinoministeri Lintilä hehkuttaa biokaasun monia mahdollisuuksia.

– Biokaasun tuotanto ja käyttö edistävät monia myönteisiä asioita: maatalouden ravinnekierto tehostuu ja liikenteen päästöt vähenevät. Hyötyjen saaminen edellyttää alan toimintaedellytysten kehittämistä tukien, sääntelyn ja neuvonnan avulla.

Luvassa lisää tankkausasemia

Tuoreimmassa Moottorissa 2/2020 haastateltu VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko on tutkinut vuosikymmeniä autoliikenteen ympäristövaikutuksia. Laurikon arvion mukaan liikenteen päästötalkoissa kaasu on helpoin uusista käyttövoimista: biokaasulla ajettaessa päästöt vähenevät reippaasti, mutta pullonkaulana on harvahko jakeluverkosto.

Epäkohta nousee esiin myös tuoreessa raportissa, jonka mukaan merkittävin este kaasukäyttöisen auton hankkimiselle on jakeluasemien huono kattavuus. Raportin mukaan julkisen talouden suunnitelmissa ja tulevissa budjeteissa tulisi pyrkiä varmistamaan, että kestävästi tuotettua biokaasua edistäville tukiohjelmille varataan riittävät määrärahat ja jatkuvuus.

Muutaman miljoonan tukisummia

Jakeluasemia on viime vuosina rakennettu aiempaa enemmän. Kehityksen taustalla on vuonna 2018 käyttöönotettu jakeluinfrastruktuurituki, jonka määrät eivät kuitenkaan päätä huimaa. Vuonna 2019 tukiohjelman kokonaisbudjetti oli kolme miljoonaa euroa, josta puolet oli varattu biokaasutankkausasemille. Tukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Työryhmä ehdottaa, että biokaasuohjelmalle varattua määrärahaa käytetään kaasun tankkausasemien jakeluinfrastruktuurituen nostamiseksi, jotta jakeluasemaverkostoa saadaan kasvatettua nopeasti. Kuluvan vuoden tavoite saavutetaan, arvioidaan raportissa. Tavoitteen mukaisesti vuoden loppuun mennessä Suomessa on paineistetun maa- ja biokaasun (CNG, CBG) tankkausasemia suurimmilla kaupunkiseuduilla sekä kaikkien pääväylien varsilla yhteensä noin 50 kappaletta.

Verotuksen vauhdittamana

Raportin mukaan biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla sekä lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla.

Veromuutoksilla voitaisiin edistämään biokaasun kilpailukykyä liikennepolttoaineena. Yksi keino vähäpäästöiseen liikenteeseen pyrittäessä on se, että biokaasun verotus muokataan ympäristöveromallin mukaiseksi. Biokaasu olisi veromallin mukaisesti hiilidioksidiverotonta, koska tyypillisesti biokaasun raaka-aineet olisivat jätteitä ja tähteitä. Siten biokaasun vero olisi noin 1/3 maakaasun verosta.

Kattava edustus eri tahoja

Työryhmässä oli edustus viidestä ministeriöstä (TEM, MMM, YM, LVM ja VM). Työryhmän pysyvät asiantuntijat tulivat Bioenergia ry:stä, Energiateollisuus ry:stä, Envitecpolis Oy:stä, Gasum Oy:stä, Luonnonvarakeskus Lukesta, MTK ry:stä, SEO:sta, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä, Suomen Kaasuyhdistys ry:stä ja SYKE:stä. Työryhmä järjesti myös asiantuntijoiden kuulemistilaisuuden.

Työryhmän suositukset esitellään ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle keväällä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti 3:2020, Autoliitto, VTT:n Gaselli-tutkimushanke, Tilastokeskus, Kaasuautoilijat ry