Daimler-johtaja: ladattavat hybridit lyövät lävitse – pitkäksi aikaa

Autonvalmistajat eivät yllä tiukkoihin ja tiukentuviin päästörajoihin ilman automalliston sähköistämistä. Mercedes-Benz tuo tänä vuonna tarjolle tukun ladattavia hybridejä myös Suomessa.

Liikkuminen ja yksityisautoilu tulevat muuttumaan, mutta moni liikkumisen muutos on sidoksissa myös ihmisten elintapojen muutoksiin. Yksi käynnissä oleva megatrendi on väkevä kaupungistuminen eli se, että ihmiset asuvat ja käyvät töissä yhä kasvavissa suurkaupungeissa. Ilmiö on läsnä myös Euroopassa, ja se vaikuttaa myös autoiluun. Seurauksena on ollut paitsi ruuhkia, myös kaupunkikeskustojen ilmanlaadun heikkenemistä.

– On jotenkin kuvaavaa, että vuonna 2017 Lontoon ydinkeskustassa autojen keskimääräiseksi nopeudeksi tilastoitiin 19 kilometriä tunnissa eli autot liikkuivat kaupungissa keskimäärin hitaammin kuin hevosvankkurit satakunta vuotta aiemmin, Jochen Herrmann vertaa.

Hän oli Suomessa kertomassa autonvalmistaja Daimlerin sähköautolinjauksista Mercedes-Benzin maahantuojan Vehon kutsumana. Herrmannin vastuulla Daimlerissa on sähköisen ajamisen kehittäminen, tittelinään sähköiset voimalinjat, Daimler. Herrmann loi vertauksen avulla kuvan nykytilasta, joka vaatii muutosta.

– Päästötön ajaminen kaupunkiympäristössä on ensiarvoisen tärkeä tavoite maailmassa, joka on väkevästi kaupungistumassa. Se on myös meidän tavoitteemme.

Ladattavien hybridien kautta

Jochen Herrmannin arvion mukaan kohti täyssähköautoilua mennään ladattavien hybridien kautta.

– Ne ja niiden suosion kasvu ovat tärkeä kehitysaskel. Ne opastavat ihmiset lataamaan autojaan ja pakottavat arvioimaan, kuinka paljon he tarvitsevat autoaan. Ladattavat hybridit ovat monelle sähköisen toimintamatkan näkökulmasta aivan riittävä ratkaisu sähköiseen ajamiseen.

Herrmann viittaa näkemyksellään siihen, että ladattavan hybridin tyypillinen 40–70 kilometrin sähköinen toimintamatka riittää monelle ja moneen päivittäiseen ajotarpeeseen.

Herrmann uskoo, että ladattavat hybridit tulevat tarpeeseen, suosituiksi ja myös pitkäksi aikaa liikenteeseen – ennen täyssähköisten autojen läpimurtoa.

Vetykin mukana kehityksessä

Herrmann kertoo Daimlerin yhä kehittävän myös vetytekniikkaa kuten on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan. Tämän tekniikan haaste yksityisautoilun näkökulmasta on kehittymätön vedyn jakeluverkko.

– Vety on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto ja monessakin eri maassa tulevaisuuden käyttövoimana raskaassa ammattiliikenteessä.

Tiukat rajat vaativat sähköistämistä

EU:n määrittelemät tiukat ja tiukentuvat päästörajat vaativat autonvalmistajilta kehitystyötä. Tiukkoihin raja-arvojen alle yltäminen vaatii automalliston sähköistämistä.

Daimler odottaa sähkökäyttöisten automallien osuuden Mercedes-Benzin henkilöautoista nousevan vuoteen 2025 mennessä 15–25 prosenttiin globaalista kokonaismyynnistä. Tämän tavoitteen valmistaja aikoo savuttaa yli kymmenen täyssähköisen henkilöauton valikoimalla eri kokoluokissa.

Euroopan unioni laskee jokaisen automerkin rekisteröityjen autojen päästökeskiarvon, ja jos se ylittää merkkikohtaisen tavoitteen, rangaistaan valmistajaa huimilla sakoilla: 95 euroa per ylittynyt gramma per myyty auto.

Päästörajana pidetty ”95 g/km -raja”, on vain suuntaa antava tavoite. Valmistajakohtaiset rajat vaihtelevat, sillä laskentakaava huomioi auton massan. Raja on lähes kaikille valmistajille tiukka.

Vuoden 2019 keskipäästöt eivät vielä ole tiedossa, mutta vuoden 2018 tulos oli lähes 120 g/km – ja selkeästi vuotta 2017 korkeampi. Syy on dieselkysynnän laskussa ja katumaasturien suosiossa.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela