Etätyö vähentää päästöjä, mutta vain maltillisesti

Tuoreet selvitykset paljastavat mitä vaikutuksia etätyöllä, liikenteen palveluistumisella ja yhdistetyillä kuljetuksilla on liikenteen päästöjen suitsimisessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tuoreista selvityksistä, jotka liittyvät liikenteen haitallisten päästöjen vähentämissavottaan eli ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoa. Hallituksen tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan autoliikenteen sähköistymisen edistämisen lisäksi monia muita samanaikaisia toimia – jotka koskettavat eri tavoin tavallisia suomalaisia kotitalouksia ja heidän arkisia liikkumisedellytyksiä sekä liikkumisen kustannuksia.

Korona lisäsi etätyötä

Mooottori tutustui kaikkiin kolmeen uuteen selvitykseen.

Etätyön vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin on tätä aihetta koskevan selvityksen mukaan maltillinen. Etätyön lisääntymisestä johtuen henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuositasolla enintään noin 0,125 megatonnia vuonna 2030.

Pidemmällä aikavälillä autokannan päästöjen väheneminen pienentää etätyön vaikutusta. Vuonna 2045 etätyön yleistymisellä voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa noin 0,082 megatonnin päästövähenemä. Tämän ennusteen mukaan etätyöskentelevien määrä on 577 000 vuonna 2030 ja 582 000 vuonna 2045.

Suomessa oli vuonna 2019 noin 357 000 etätyötä tekevää työllistä. Koronapandemian aikana vuonna 2020 etätyötä tekeviä työllisiä oli noin 790 000. Tämä määrä arvioidaan suurimmaksi mahdolliseksi, mitä nykyisellä alue- ja työpaikkarakenteella voi toteutua. Etätyö yleistyy selvityksen mukaan riippumatta valtion ja kuntien edistämistoimenpiteistä.

Valtioneuvoston tämän selvityksen päätoteuttaja oli Ramboll Finland. Hankkeen ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asiantuntijoita.

Autojen yhteiskäytön pieni vaikutus

Liikenteen palveluiden päästövähennyspotentiaali on vuonna 2030 melko pieni, noin 0,080 megatonnia, arvioidaan selvityksessä. Tässä yhteydessä liikenteen palveluilla tarkoitetaan erilaisia autojen ja muiden liikennevälineiden yhteiskäyttö- ja vuokrauspalveluita, takseja ja joukkoliikennettä. Kauempana tulevaisuudessa vuonna 2045 päästövähenemä on arvioidusti huomattavasti suurempi, jopa noin 0,580 megatonnia.

Pääasiallinen selittävä tekijä päästöjen vähenemiselle on autonomistuksen väheneminen. Pitkällä aikavälillä myös autonominen liikenne ja kutsuliikenteen laajamittainen käyttö pienentävät päästöjä.

Selvitys tähyää tulevaisuuteen, jossa moni liikkumisen edellytys ja tapa ovat vain arvailujen varassa.

”Jos liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, voi liikenteen palveluiden entistä laajamittaisempi käyttö alentaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa edellä mainittua enemmän.”

Autokannan sähköistymisen päästövähennykset on kuitenkin fossiilittoman liikenteen tiekartan laskelmissa huomioitu omana kokonaisuutenaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen päätoteuttaja oli Ramboll Finland. Selvityksen ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön asiantuntijoita.

Ovatko yhdistetyt kuljetukset ratkaisu?

Siirtymä maanteiltä yhdistettyihin kuljetuksiin vaatisi kolmannen selvityksen mukaan hyvinkin uudenlaista ajattelua ja investointeja. Selvityksen mukaan yhdistetyt kuljetukset voisivat vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 0,018–0,030 megatonnia vuonna 2030.

Arviossa on kyse tavarankuljetuksista, joissa ajoneuvoyhdistelmä vetoautoineen, puoliperävaunu ilman vetoautoa tai kontti kuljetetaan junanvaunussa yhdistettyjen kuljetusten terminaalista toiseen.

Arvio on tehty tilastojen pohjalta kuudella yhteysvälillä: Helsinki–Oulu, Helsinki–Kuopio, Turku–Oulu, Turku–Kuopio, Tampere–Oulu ja Tampere–Kuopio. Eniten potentiaalia vähentää päästöjä on Helsinki–Oulu-välillä.

Siirtymä yhdistettyihin kuljetuksiin edellyttää investointeja rataverkkoon, terminaaleihin ja kotimaan liikenteessä uuteen vaunukalustoon.

Haasteita on runsaahkosti, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä yhdistettyjen kuljetusten suorittamiseen soveltuvaa terminaalia. Lisäksi tarvittaisiin operaattori, joka tuottaisi palvelun liiketaloudellisesti kestävästi. Nykyisen verotuen lisäksi yhdistettyjä kuljetuksia voitaisiin tukea ympäristöperusteisilla verohelpotuksilla.

Suomessa ei vuoden 2014 jälkeen ole tehty yhdistettyjä juna-kuorma-autokuljetuksia, koska se ei ole ollut kannattavaa, selvityksessä todetaan. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Virossa yhdistettyjen kuljetusten määrä on kasvussa.

Liikenne- ja viestintäministeriön tämän selvityksen toteutti Sitowise. Ohjausryhmään kuului liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston asiantuntijoita.

Päästökurin kolme vaihetta

Kun liikenteen EU-tason toimien sekä fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheiden eteneminen on tiedossa viimeistään syksyllä 2021, hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikennettä koskien. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Etätyön vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin, Liikenteen palveluistumisen vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin, Yhdistettyjen kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali Suomessa