Fintraffic: Polttoaineen kallis hinta vaikuttaa nyt kaikkialla liikenteeseen

Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun tilastojen mukaan polttoaineen kallis hinta näkyy liikenteessä kulkuneuvosta riippumatta.

Suomen valtion omistama liikenteenohjausyhtiö Fintraffic on julkaissut omaa dataansa, josta ilmenee liikennemääriä Suomessa huhti-kesäkuussa 2022. Fintraffic julkaisi toisen neljänneksen liikennedataa niin tie-, raide- kuin myös lentoliikenteestä.

-Liikennejärjestelmäämme ravistelee parhaillaan kaksi ulkoista shokkia: kallistunut polttoaine ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tiivistää Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Kallistunut polttoaine on lisännyt kotien liikennekustannuksia, mikä on saanut monet suomalaiset etsimään erilaisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Vaihtoehtojen löytyminen ei ole ollut kuitenkaan helppoa, sillä samaan aikaan Suomen kansainväliset liikenneyhteydet lento- ja raideliikenteessä ovat sodan seurauksena heikentyneet.

-Idän liikenteen supistuttua merkittävästi Suomesta on tullut Euroopan pohjoinen pussinperä. Kun samaan aikaan polttoaineen hinnat kohoavat ja kuljetusten päästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Suomen kansantaloudelle elintärkeät logistiset yhteydet kohtaavat uusia haasteita, Korhonen kuvailee.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikennemäärät tieliikenteessä yhä pienessä kasvussa

Tieliikenteessä liikennemäärät valta- ja kantateillä kasvoivat huhti-kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kasvua tuli kuitenkin alle prosentin, mikä tarkoittaa sitä, että kasvu käytännössä taittui.

Verrattaessa liikennemääriä koronapandemiaa edeltävään aikaan, liikenteessä oli toisella neljänneksellä vajaat viisi prosenttia vähemmän liikennettä, kuin vuonna 2019, joka edustaa tilastollisesti viimeistä pandemiaa edeltävää normaalivuotta.

Katsottaessa vain kesäkuun osuutta tilastoissa, liikennemäärät kääntyivät kuitenkin selvään laskuun verrattuna vuoden takaiseen aikajaksoon. Suurimpana syynä hiljentymiselle lienee se, että kesäkuun alkupuolelle osui polttoaineiden suurin hintapiikki.

Raskaan liikenteen puolella ajoneuvojen määrät olivat laskussa vuoteen 2021 verrattuna. Raskas liikenne laski huhti-kesäkuussa 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Lentoliikenne yhä jäljessä pandemiaa edeltävää aikaa

Lentoliikenne on ollut yksi koronapandemian suurimpia kärsijöitä. Vaikka lentoliikenne on vilkastunut kesää kohden, on lentoliikenne yhä merkittävästi jäljessä pandemiaa edeltävää vuotta 2019. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien lentojen määrä oli huhti-kesäkuussa 31,2 prosenttia pienempi, kuin vertailuvuonna 2019.

Suomen sisäisissä lennoissa lasku on ollut hitusen pienempää, sillä sisäisiä lentoja on 28,4 prosenttia vuotta 2019 vähemmän. Suomen ylilentävän liikenteen määrä on tilastojen mukaan elpynyt alkuvuonna, mutta tämä selittyy pääosin Venäjän ja Kaliningradin välisillä lennoilla Suomenlahdella.

Ratatyöt hidastavat raideliikennettä

Raideliikenteessä nähtiin toisella kvartaalilla erilaisia trendejä tavara- ja henkilöliikenteen välillä. Siinä missä tavarajunien määrä rautateillä oli selvässä laskussa huhti-kesäkuussa, niin samaan aikaan henkilöliikenne kiskojen päällä kasvoi.

Tavarajunia kulki toisen kvartaalin aikana rataverkolla 15,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöliikenteessä suunta oli toinen, eli lähijunien määrä kasvoi 5,86 prosenttia vertailukauteen nähden.

Fintrafficin mukaan myös ratatöitä tehtiin huhti-kesäkuussa edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Ratatyöt näkyvät tilastoissa henkilöliikenteen kaukojunien täsmällisyydessä, joka laski edellisvuodesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kriisin aikana tulisi kehittää liikkumispalveluita

Ratkaisuna liikennemäärien haasteisiin Korhonen nostaa liikkumispalveluiden kehittämisen, josta seuraisi erilaisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

-Nyt on tärkeää, että saamme uutta vauhtia kilpailukykyisten ja kannattavien liikkumispalveluiden kehittämiseen vaihtoehdoksi yksityisautoilulle ja että pystymme minimoimaan odotusajat sekä parantamaan tehokkuutta kuljetusketjuissa, Korhonen toteaa tiedotteessa.

Korhosen mukaan tavoitteita voidaan edistää liikenteen digitalisaation avulla, mutta asia ei tule etenemään itsestään, vaan edistyminen edellyttää Suomelta myös julkisia panostuksia digitaaliseen infrastruktuuriin ja käytäntöihin.

-Käynnissä oleva kriisi kannattaa Suomessa käyttää täysimääräisesti hyväksi liikennejärjestelmän uudistamisessa nykyistä tehokkaammaksi ja kestävämmäksi, Korhonen jatkaa.

Teksti: Rikhard Wacker Lähde: Fintraffic Kuvat: Moottorin arkisto