29.4.2021

Fiskarsin ruukkikylä – ohittamaton ja monipuolinen ympäri vuoden

Fiskarsin ruukkikylä Raaseporissa on viheriöivänä edukseen, mutta monipuolinen alue soveltuu myös ympärivuotiseksi matkailukohteeksi kaikille kulttuurihistoriasta ja taidekäsitöistä kiinnostuneille.

Fiskarsin ruukkikylän alue on matkailukohteena vilkas, alueella käy vuosittain noin 200 000 matkailijaa, eikä korona-aika ole suosiota karsinut. Vilkkain sesonki Fiskarsissakin kestää toukokuusta syyskuuhun. Ja jos asian kääntää nurinniskoin, väljyyttä kaipaavien kannattaa suunnata aistimaan vanhan ruukin tunnelmia huippusesongin ulkopuolella – kukin matkailija tyylillään.

Perille pääsee moniaalta kuten ruuhka-Suomesta hyvin, sijaitseehan Fiskars Raaseporin kaupungissa Karjaan länsipuolella eli alle sadan kilometrin päässä Helsingistä länteen.

Fiskars 2020 Jari Saarentaus
Fiskars Wärdshus on tyylikäs ja rauhallinen majatalo, joka on toiminut vuodesta 1836.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Wärssy – historiaa huokuva majatalo

Ruukkikylän pääraitin varrella sijaitsee tyylikäs vaalea kivitalo, joka ei ole ihan mikä tahansa yösija. Fiskars Wärdshus on Suomen vanhin majatalo, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1836.

Majatalon tyylikkään pelkistetty sisustus kiinnostavine yksityiskohtineen kunnioittaa alkuperäisiä ratkaisuja sekä paikallisia kädentaitoja. Wärssyn, jolla lempinimellä paikka laajalti tunnetaan, huoneiden vankat lattialankut on tehty alkuperäistä tyyliä mukaillen, ja ne ovat Fiskarsin alueen puuseppien taidonnäytteitä. Lankut on kiinnitetty jämäköillä valurautaisilla paikallisten seppien käsityönä valmistamilla nauloilla, joista jokainen on hieman erilainen. Portaikon rautakaiteet ovat nekin käsityötaitajien taontanäyte.

Huoneista avautuu näkymä ruukkikylän Vanhan Makasiinin suuntaan ja sen takaiseen rauhalliseen jokimaisemaan.

Fiskars Wärdshus on otollinen yösija kaikille, jotka haluavat hetkeksi irtautua arjen kiireistä. Rauha on taattu, siitä pitävät vankat kiviseinät ja majapaikan koko huolen. Huoneita on vain neljä, joten lisävuoteet laskemalla yöpyjiä on samaan aikaan enimmillään kymmenen henkeä. Alakerran ravintolasalissa voi järjestää pienimuotoisia yksityistilaisuuksia.

Vilkkainta sesonkia ovat kesäkuukaudet, loppusyksyn ja talven tullen yöpyjien vierailut painottuvat viikonvaihteisiin ja juhlapyhiin. Tyypillinen matkailija viivähtää Wärssyssä yön tai kahden verran.

Fiskars 2020 Jari Saarentaus
Ruukin Auran galleriassa on esillä paikallisten taidekäsityöläisten taidonnäytteitä.

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Käyskentelyä ja shoppailua

Fiskarsin ytimessä kaikki on kävelymatkan päässä. Ruukkikylän muut vanhat rakennukset, lukuisat käsityöläisputiikit ja käsityöpajat houkuttelevat lähiretkille, aktiivisempaa menoa kaipaaville on tarjolla vuokrapyöriä ja 60 kilometrin edestä maastopyöräreittejä.

Fiskarsista ei tarvitse suunnata kotimatkalle tyhjin käsin, tarjolla kun on monenlaista tuliaista. Vanha ruukkikylä on rakennuskantansa puolesta antoisa esteetikon ja arkkitehtuuri-intoilijan vaelluskohde, mutta myös siinä mielessä elävä kylä, että vakituisia asukkaita on puolentuhatta, monet heistä taidekäsityöläisiä.

Alueella on kiinnitetty huomiota kestävään kehitykseen ja se on tuonut suitsutusta: Fiskars Village on palkittu parhaana eurooppalaisena kestävän kehityksen matkakohteena yhteisöt ja kulttuuri -luokassa tämän vuoden Green Destinations Story-kilpailussa. Ja vuonna 2019 Ruukkikylä valittiin Vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi.

Fiskars 2020 Jari Saarentaus
Ruukin Auran valoisassa myyntitilassa on esillä monenlaisia tuliaishoukutuksia.

Pääraitin varren entisessä vaunutallissa sijaitseva Ruukin Aura on viiden taidekäsityöläisen osuuskunta. Valoisa galleria ja myyntitila sijaitsee monen entuudestaan tunteman Onoman vieressä, joka sekin on käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan näyttely/myymälätila.

Yksi Ruukin Auran perustajista, Tarja Mustakallio, esittelee laajaa tuotevalikoimaa. Esillä on monenlaisia käyttö- ja taide-esineitä kuten miniryijyjä ja niiden teko-ohjeet harjoittelulankoineen. Valmiin noin A4-kokoisen ryijyyn vaaditaan mittavammin lankaa, noin 30–40 metrin verran.

Fiskars 2020 Jari Saarentaus
Onoma sijaitsee Fiskarsin kylän ytimessä pääraitin varrella.

Vitriineissä on koruja, seinillä ja myyntipöydillä uniikkeja laukkuja, pellavaisia kodin tekstiilejä, monenlaisia koriste-esineitä, värikkäitä rasioita, keramiikkaa sekä värikkäitä ja maanläheisiä värisävyissä.

Paikan nimi perustuu alueen historiaan, onhan Fiskarsin ruukin alueella taottu aikanaan auroja ja kyse on myös perinteisestä naisen etunimestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käyttöesineiden taidetta

Moni ei lähde Fiskarsista ilman Fiskarsin tuotteita, enkä siihen kyennyt jälleen minäkään. Aina sitä tarvitsee jotain keittiöön tai pihatöihin.

Fiskars Shopin myyjä Mirja Siltala kertoo, että koronakuukaudet ovat tuoneet ennätysmäärin suomalaisia asiakkaita, vaikka perinteinen ryhmämatkailu onkin ollut tauolla. Ennen koronaa kesäkuukausina väkeä tupsahti sisään useita bussilastillisia joka päivä.

Designklassikoita ja kotimaista muotoilua, Arabiaa ja Hackmania ja Iittalaa, astioita ja mukeja, saksia ja kirveitä sekä – tätä kaikkea on tarjolla joitakin vuosia sitten laajentuneissa myymälätiloissa.

Fiskars 2020 Jari Saarentaus
Fiskars Shopissa on tarjolla monenlaisia designklassikoita ja käyttöesineitä.

Tunnettuja ja arvostettuja ovat myös myynnissä olevat englantilaiset ja irlantilaiset brändit: Waterford, Wedgwood ja Royal Doulton. Nimet tarkoittavat astiasarjoja, lahjatavaroita ja kristalliesineitä.

Pääraitin varrella on myös oma puotinsa, jossa myydään huippulaadukkaita Knivo-kokkiveitsiä.

Ja sitten syömään!

Kun on shoppailtu ja kävelty jalat alta, on aika istahtaa aterioimaan. Siihen on Fiskarsissa useampia vaihtoehtoja, mutta Ravintola Kuparipaja on ohittamaton niin keskeisen sijaintinsa kuin antimiensakin puolesta.

Fiskarsin joen varrella sijaitsevan ravintolan rakennus on alun perin vuodelta 1818 ja siellä harjoitettiin kuparivasaratoimintaa. Kaksikerroksinen kivitalo paloi vuonna 1855, mutta se rakennettiin uudelleen. loputtua rakennuksen alakertaan sijoitettiin hienopajan tuotantoa ja yläkertaan hiomo. Kolmannen kerroksen rakennus sai vuonna 1898.

Kuparipajassa tiivistyy ruukin henki: perinteiset käsityötaidot yhdistettynä moderniin ajatteluun ja designiin. Ruokalistalta löytyy makuja ja värejä vuodenajat huomioiden.

Kesäisin terassilla aivan joen partaalla on mukava istuskella, mutta nyt lounastamme yläkerrassa. Lounaan tarjoilee Mathias Lundström, ja se on varsin maittava. Alkusalaatti herättää ruokahalun ja ruokaisa minestronekeitto vie nälän, eikä uuniperuna-katkarapuskagenkaan ole huono valinta. Selkeät maut ja viihtyisät tilat, suositeltava yhdistelmä.

Valettuja tuotteita muttei tykkejä vuodesta 1649

Fiskarsin ruukki oli aikansa merkittävä työllistäjä ja teollisuuskeskittymä. Alue oli muutoinkin vireä, Pohjan pitäjästä tuli 1600-luvulla Suomen raudan valmistuksen keskus: Antskogin ruukki perustettiin vuonna 1630 perustettiin, Billnäsin ruukki vuonna 1641 ja Fiskars pian sen jälkeen. Ruukki-termi tarkoittaa historiallista teollisen metallintuotannon keskusta.

Fiskarsin ruukin perustaja hollantilainen Peter Thorwöste sai kuningatar Kristiinalta vuonna 1649 oikeuden valmistaa valettuja ja taottuja tuotteita paitsi tykkejä. Hän sai myös luvan perustaa Fiskarsiin masuunin. Raudanvalmistus vaati ammattitaitoa, jota ei ollut paikallisesti saatavilla, joten Thorwöste sai luvan hankkia erikoiskoulutettua työvoimaa Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista.

Robert Finlay ja John Jennings ostivat ruukin 1750-luvulla. Jennings luopui osuudestaan, mutta Tukholman rikkaimpiin porvareihin kuulunut ja monta ruukkia omistanut Finlay jatkoi toimintaa, kunnes koitti vararikko vuonna 1771.

Ruukki päätyi tukholmalaisen B. M. Björkmanin omistukseen ja häneltä vuonna 1822 Johan von Julinille (1787–1853). Julinin johdolla toiminta painottui raudan jalostamiseen. Omistajalla riitti aikaa kehittää myös ruukin maataloutta ja metsänhoitoa. Ruukin asukasluku kasvoi vakaaseen tahtiin: vuoden 1818 alle kahdestasadasta vuoden 1852 jo 661 henkeen, joista ruukin työntekijöitä oli 156.

Sittemmin ruukkialue on kehittynyt kaikkea muuta kuin uinuvaksi entiseksi teollisuusrakennusten ryppääksi. Alueen luonnonmukainen viehätys ja tyhjilleen jääneet tuotanto- ja asuintilat houkuttelivat. Fiskarsiin eri alojen käsityöläisiä ja taiteilijoita. Asujaimisto kasvoi hiljakseen.

Tärkeä etappi tapahtui vuonna 1996, jolloin perustettiin Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta. Sen jäsenmäärä on kasvanut niin, että nykyisin osuuskuntaan yli sata jäsentä edustaen lähes kaikkia käsityön, muotoilun ja taiteen osa-alueita. Suurimpina ammattiryhminä ovat puusepät, keraamikot, teolliset muotoilijat ja kuvataiteilijat.

Alueen houkutuksia ovat erilaiset taidenäyttelyt, jotka kerännevät – koronakurimuksen rajoitusten hellittäessä – kävijöitä tulevana kesänä. Osuuskunta Onoman 25-vuotisnäyttelyn suhteen odotukset ovat korkealla, keskittyyhän se esittelemään paikallista osaamista. Näyttely avautuu toukokuun lopulla ja on avoinna päivittäin syyskuun 12. päivään saakka.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus, Antti Hentinen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää aiheesta

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat