Lahnajärvi – Suomen legendaarisin taukopaikka tarjoaa virkistystä retrohengessä

Historiallinen Lahnajärvi toivottaa tervetulleeksi sekä vanhalta että uudelta Ykköstieltä, niin harrasteautolla kuin hybridillä huristelevat.

Suomalaisten taukopaikkojen trendi on tällä vuosituhannella ollut lähinnä tainnuttava – niin autoilijoiden virkistykseksi kuin nämä liikenneasemat on luotukin. Aina vain valtavampia keitaita, joita ei toisistaan erota, matkailtiin missä päin maata tahansa.

Onneksi heille, joille avaruus tuottaa ahdistusta, on tallella pilkahduksia persoonallisuudesta. Helsingin ja Turun välistä moottoritietä ajava ilahtuu nähdessään tutun nimen sinisissä opastekylteissä. Lahnajärvi – onkos se jälleen auki?

Kaarto vanhalle tielle, alas järven rantaan tuottaa iloisen yllätyksen, sillä sympaattinen taukopaikka on tätä nykyä täynnä tohinaa. Toista oli kymmenisen vuotta sitten, kun moottoritie avattiin: historia uhkasi hiipua nykyajan alle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Olympiavuoden satoa

Kyse on paljon muustakin kuin pelkästä pysähdyspaikasta rinnakkaistien kupeessa. Vuonna 1952 avattu Lahnajärvi on elävä osa suomalaista liikenteen historiaa – se oli aikanaan maamme ensimmäinen autoilijoille tarkoitettu taukopaikka.

70 vuotta sitten Helsingin olympialaiset olivat ovella, ja uusi valtatie 1 otettu juuri käyttöön pääkaupungin ja Turun välillä. Ulkomaiset urheilijat oli tarkoitus tuoda laivalla Turkuun ja sieltä linja-autoilla Helsinkiin, mutta matka sen aikaista, pääosin sorapäällysteistä maantietä pitkin koettiin liian pitkäksi ja rasittavaksi.

Niinpä paikalliset linja-autoyrittäjät päättivät perustaa puoliväliin, suomusjärveläisen Lahnajärven rantaan Matkamanna-ravintolan. Lahnajärvestä tuli vilkas linja-automatkustajien levähdyspaikka vuosikymmenien ajaksi, ja suosio jatkui aina siihen asti, kunnes autioituminen alkoi Helsinki–Turku-moottoritien avaamisen jälkeen vuonna 2008.

Raunioista uuteen nousuun

Perinne sai onneksi jatkoa, kun nykyinen omistaja Pekka Lounio kiinnostui Lahnajärvestä. Alkuperäiset 50-luvun rakennukset saneerattiin läpikotaisin. Talotekniikka pistettiin kokonaan uusiksi, samoin keittiö, eikä juuri mihinkään jäänyt lopulta koskematonta pintaa.

Silti, kun nyt istuu Lahnajärven ravintolassa, voi vain hämmästellä sitä, miten autenttisen oloisena miljöö on säilytetty. Katossa roikkuvat pallovalaisimet, linjaston alla kulkee käsin höylättyä sormipaneelia, ja seinään upotetut näytöt kertovat kuvineen taukopaikan tarinaa.

Harrasteautotermein voisi puhua täydellisestä entisöinnistä, missä lopputulos on aikanaan tuotantolinjalta tullutta parempi ja toimivampi.

– Apunamme oli sisustusarkkitehti, mutta aika paljon tehtiin myös vanhojen valokuvien perusteella. 50-luvulla ravintolan sisustus koostui pystypöytien rivistöistä, jotka palvelivat pikaisesti linja-autovuorolla pysähtyviä, mutta nykyinen ilme tavallisine pöytineen on suurin piirtein 60-luvun lopulta, Lounio kuvailee.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valtava yleisöryntäys

Autoileva yleisö innostui Lahnajärven uudelleensyntymisestä välittömästi. Kun ravintolat vapautuivat kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2020, suosio yllätti.

– Hämmästelin, kun oven takana oli 50 metrin jono ihmisiä tulossa sisään. Viime kesänä hämmästyin sitten aika monta kertaa lisää, kun täällä oli ihan valtavasti porukkaa, Lounio päivittelee.

Etenkin harrasteautoilijat ovat ottaneet Lahnajärven omakseen, tarjoaahan vanhan tien kiireetön tahti oivallisen lähestymistavan moottoritien hektisyyteen verrattuna.

– Kesäkuun puolessavälissä päätimme paikallisten autoharrastajien kanssa synnyttää Lahnajärvi Cruisingin. Autoja oli joka paikassa, kilometrien mitalla tienvarsiparkissa molempiin suuntiin. Ihmiset soittivat hätäkeskukseen, että miksi moottoritien liikenne on seis. Syynä olivat tänne jonottaneet autot!

Lisäksi Lahnajärvellä on pidetty yhtä Suomen suurimmista viikoittaisista moottoripyöräkokoontumisista, joka edellisellä ajokaudella keräsi paikalle 400–700 pyörää joka tiistai. Tälle kaudelle on tarkoitus panostaa merkkikerhotapahtumiin ja kutsua myös veteraanilinja-autojen harrastajia, mikä kieltämättä sopii historiaan hyvin.

Lounion mukaan asiakkaissa on paljon heitä, jotka ovat menneinä vuosikymmeninä käyttäneet Lahnajärven palveluja.

– Todella monella on jokin tarina tästä paikasta. Lapsena mentiin ja ostettiin jäätelöä, linja-auto pysähtyi ja oli valtava kiire vessaan ja niin edespäin.

Kaikki oman katon alta

Mikä sitten tekee Lahnajärvestä niin poikkeavan taukopaikan? Yksi merkittävä piirre on se, että keittiössä tehdään kaikki ruoka itse, leivistä lähtien. Muun muassa kala on takuulla tuoretta, sillä kokki käy aamuisin kokemassa verkot Lohjanjärvellä, ja kalat myös savustetaan paikan päällä. Aamiais- ja lounastarjoilun sekä à la carte -listan ohella ryhmille on erillisiä menuja. Tilapuodista voi paikallisten yrittäjien antimia ostaa myös mukaan.

Toinen erikoispiirre on joulukuussa avattu Nesteen tankkauspiste. Kyseessä on Suomen ensimmäinen asema, jossa myydään sähköä ja fossiilisia polttoaineita saman katoksen alla. 50 kilowatin laturi vailla sateen uhkaa kiinnostanee siis myös nykyaikaisella hybridi- tai täyssähköautolla liikkuvia.

Lahnajärvi tarjoaa myös majoituspalveluja peruskorjatuissa tiloissa, ja kokoustilat sekä tilaussaunat ovat niin ikään nykyaikaiset – jälleen alkuperäisyyttä kunnioittaen. Itse kirkasvetinen järvi mahdollistaa virkistystä niin talvella kuin kesälläkin, ja läheisellä harjualueella voi nauttia maastopyörä- ja patikointireiteistä.

Kovin kuumeisesti tätä kaikkea ei tarvitse etsiä, sillä kuten sanottua, Lahnajärvelle voi kaartaa omaa liittymää pitkin suoraan moottoritieltä. Sitten ei tarvitakaan muuta kuin innokasta retrohenkeä, ja täydellinen tauko on taattu.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Taukopaikka Lahnajärvi ja Museovirasto