Hampurin huima satama – Euroopan kolmanneksi suurin

Satama avautui jo vuonna 1189, jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja se sai tullioikeudet Elbejoelle.

Hampurin satama on kolmanneksi suurin merisatama Euroopassa. Alankomaiden Rotterdamin kautta kulkee vuosittain 12 miljoonaa konttia, Hampurin sataman kautta yhdeksän miljoonaa konttia. Välissä on Belgiassa sijaitseva Antwerpenin satama.

Hampurin satamalla on pitkät perinteet. Se avautui jo vuonna 1189, jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja se sai tullioikeudet Elbejoelle. Maan tärkeimmästä satamasta on sittemmin kehittynyt vilkas meriliikenteen keskus, joka työllistää nykyisin yli 23 000 ihmistä.

Valtavien rahtialusten ja konttinosturien työskentelyn seuraaminen käy ottamalla osaa 1–2 tunnin kestäville opastetuille satamaristeilyille.

Risteilyllä hahmottuu sataman mykistävä laajuus. 72 neliökilometrin alue on täynnään konttinostureita ja jättimäisiä rahtialuksia. Sataman laitureilla on yhteismittaa 37,5 kilometriä. Laituripaikkoja on noin 320 kappaletta, joista kymmenesosa soveltuu megaluokan kontti- tai bulkkirahtialuksille.

Vaativa vuorovesisatama

Hampurin satama on yli sadan kilometrin päässä Pohjanmerestä sisämaahan päin. Laivat kulkevat perille Elben 13,5 metriä syvää väylää pitkin. Väylä alkaa käymään liian matalaksi isoimmille aluksille.

Sisämaasatamaan saapuva lasti myös lähtee osittain sisämaahan. Noin 12 prosenttia Hampurista lähtevästä sisämaan liikenteestä lastataan jokia ja kanaaleja pitkin kulkeviin laivoihin. Ne jatkavat Elbe-jokea ja siitä johtavia kanaaleja pitkin jopa aina Tšekkeihin asti. Tšekin ja Saksan läpi virtaava Elbe 1 165 kilometriä pitkä laskee Pohjanmereen.

Hampuriin saapuu päivittäin avomeri- ja sisävesilaivoja sekä risteilyaluksia eri puolilta maailmaa. Hampurista myös lähdetään meriteitse yli 800 satamaan yli 150 maassa.

Suurimpien rahtialusten perillepääsy vaatii tarkkaa ajoittamista: se onnistuu vain nousuveden turvin. Pois lähtiessään jättialuksilla on vain tunnin mittainen aikaikkuna. Mikäli alus ei ehdi hyödyntää aikaikkunaansa, joutuu se odottamaan seuraavaa vuorovesiaaltoa eli vähintään 12 tuntia. Ja se maksaa – aikaa ja rahaa.

Puolen vuorokauden viivästys voi tuhota tarkoin suunnitellun merilogistisen ketjun seuraavassa määräsatamassa.

Merikapteenien rantatalot

Ohitamme Hampurin Altonan kaupunginosan, jossa asuivat aikoinaan merikapteenit. Nyt näiden pienet aivan rannalla sijaitsevat asunnot ovat hinnoissaan, ja niitä tulee myyntiin vain harvoin. Enää niihin ei merikapteeneilla ole välttämättä varaa.

Sitten ohitamme Altonaer Fischmarktin. Perinteikäs kalatori on nykyisin suosittu juhlapaikka, joka syttyy eloon sunnuntaisin. Kalatori-perinne juontaa juurensa 1700-luvulle. Tapahtuma vetää aamuvirkkujen lisäksi pitkää iltaa jatkavia, sillä markkinat ovat auki kello 5–9.30.

Torilla myydään tuoretta kalaa, mutta moni tulee paikalle aamupalalle, kahvittelemaan tai riekkumaan. Kauniin punatiilisen rakennuksen sisällä on yleensä käsittämätön väentungos.

Opas kysyy, onko satamaan tutustuva risteilyväki kenties joskus aiemmin ehtinyt vierailla kaupungin eläväisimmässä bilepaikassa. Muutama käsi nousee, minunkin. Olen kerran käynyt aamutuimaan tuossa vanhassa kalahallissa, Fischauktionshallessa, jossa elävä musiikki raikaa, reipas juhlakansa ei huoli huomisesta ja olutkolpakot tyhjentyvät.

– Monilla edellisyön juhlat jatkuvat aina seuraavaan aamuun asti, risteilyoppaamme Nico Amman kertoo rentoon tyyliinsä.

Oppaamme on syntyperäinen ja ylpeä hampurilainen, joka on antanut tatuoida kaupungin silhuetin oikeaan käsivarteensa.

Valtavia konttikekoja

Hapag Llloyd, Yang Ming, Maersk, Evergreen… Konttikeot ovat valtavia, kerrostalojen korkuisia.

Konttinosturien ammattilaisten työ on yksinäistä mutta vaativaa. Vaatii taianomaista tarkkuutta ja päteväksi koeteltua avaruudellista hahmotuskykyä, istua jossain korkealla yläilmoissa, lasiseinäisessä ohjauskopissa ja tarttua tarkasti konttien kulmiin, nostaa ne ilmaan ja asettaa tarkoin rahtialuksen kyytiin yhdeksi konttikeon osaseksi – ja purkuvaiheessa toisin päin.

Ja voi vain kuvitella, että kaikki nuo työvaiheet täytyy tehdä myös aikapaineessa.

Valtavan Evergreenin aluksen konttiseinää tuijotellessa tulee mieleen, olisiko jossain noista konteista se Amazonin kautta Aasiasta tilaamani tuote, joka on ollut jo jonkin aikaa matkalla Suomeen? Voi ollakin, sillä Hampurin satamasta kulkee Suomeen rahtia etenkin Kotkan, Helsingin ja Rauman satamiin.

Tavaroiden liikkumisen näkökulmasta Suomi on saari. Näinä globaalisti epävarmoina aikoina on hyvä ymmärtää, että merirahdin toimivuus on myös osa huoltovarmuutta.

Globaalit tavaravirrat ja logistiikan lainalaisuudet hämmästyttävät tavallista kuluttajaa, kun alkaa miettiä, miten tavarat liikkuvat valmistusmaastaan, eri maiden ja vaiheiden kuten merirahdin välitykseltä lopulta sinne lähiostarin koomarkettiin automaattihyllystä haettavaksi.