26.9.2021 Matkailu Hieman rakettitiedettä – käynti Peenemünden tekniikan museossa avaa avaruuden valloituksen aikakautta Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Avaruus ja etenkin avaruusturismi puhuttaa tänä päivänä. Moni tietää, että saksalaisilla raketti-insinööreillä oli iso vaikutus sekä USA:n että Neuvostoliiton avaruusprojekteissa. Harvempi sen sijaan tietää sen, että saksalaiset laukaisivat ensimmäiset raketit avaruuteen jo toisen maailmansodan aikana. Sodilla on tapana edistää teknistä kehitystä – joista siviilipuolen teknologia myöhemmin myös hyötyy. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset kehittelivät jos jonkinmoista superasetta tukemaan maan poliittisia tavoitteita. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Maailman edistyksellisin tekninen kehityskeskus Peenemündessä, Pohjois-Saksassa, sijaitseva teknillinen museo tarjoaa kiehtovan kurkistuksen siihen, mitä kaikkea saksalaiset puuhasivat rakettien parissa Saksan Itämeren rannikolla vuosina 1936–45. Museon paikalla sijaitsi tuolloin saksalaisten tuotekehityskeskus, jonka päämääränä oli edistää Saksan rakettiteknologiaa. Yksi tärkeimpiä projekteja oli V2-raketin (Vergeltungswagge 2) kehittäminen. Rakettiteknologiaa oli tutkittu Saksassa jo vuodesta 1932, mutta 1936 tutkimus sai uutta potkua natsien noustua valtaan muutamaa vuotta aiemmin. Uuden rahoituksen avulla Peenemündeen valmistui erittäin moderni tutkimuslaitos. Toisen maailmansodan aikana 25 neliökilometrin alueella työskenteli projektin parissa enimmillään samanaikaisesti noin 12 000 ihmistä. Iso osa heistä oli sotavankeja, joiden työvoimalla oli merkittävä panos keskuksen ponnistuksiin. Se, että vangit joutuivat tekemään töitä erittäin epäinhimillisissä olosuhteissa ei lienee ole yllätys kenellekään. Projekti maksoi tuhansien siihen osallistuneiden ihmisten hengen. Ensimmäisenä avaruuteen Yksi merkkipaalu rakettiteknologiassa saavutettiin 3. lokakuuta 1942, kun saksalaiset laukaisivat V2-ohjuksen, viralliselta nimeltään A4-aggregaatin, 84,5 kilometrin korkeuteen – siis avaruuteen. Suunnitelmissa oli kehittää rakettia niin, että se olisi pystynyt kantamaan räjähdekärjen aina New Yorkiin asti. Aika loppui saksalaisilta onneksi kesken. Tuon raketin jatkokehitelmät veivät kuitenkin myöhemmin sekä amerikkalaiset että venäläiset avaruuteen. Myös ensimmäiset mannertenväliset ohjukset pohjautuivat samaan teknologiaan. Myös lyhyen matkan V1-raketti kehitettiin Peenemündessä. Sen kantama oli ”vain” noin 200 kilometriä, mikä tosin riitti hyvin lähellä olevaa Iso-Britanniaa vastaan. V1:tä voidaan pitää nykyaikaisten risteilyohjusten esi-isänä. Sodan loppuun mennessä Saksa oli laukaissut yhteensä noin 22 000 V1-rakettia. Myös V2-raketteja laukaistiin liittoutuneita vastaan, niitäkin yhteensä noin 3000 kappaletta. Yksistään Lontoossa raketit aiheuttivat yhteensä yli 8000 ihmisen kuoleman. V2:ta vastaan liittoutuneilla ei ollut torjuntamahdollisuutta, mutta hitaammin ja matalammalla lentävää V1:tä vastaan pystyttiin lähettämään hävittäjäkoneita. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Yli 5 000 neliömetrin näyttely Peenemünden vanhaan voimalaitokseen tehdyssä museossa kaikkeen tähän pääsee tutustumaan arkistoitujen dokumenttien, valokuvien, elokuvien että noin 900 erilaisen esineen avulla. Ja se, että museon alueelta on oikeasti laukaistu raketteja, tekee vierailusta astetta autenttisemman. Museon pihamaalla on replikat sekä V1- että V2-raketeista. Infoa on kaikenkaikkiaan tarjolla runsaasti sekä saksaksi että englanniksi. Ja jos vierailijalla riittää intoa ja kuntoa, museon alueella kulkee yhteensä 25 kilometrin mittainen polku, jonka varrella on 23 alueen historiaa avaavaa infopistettä/historiallista kohdetta. Eikä kaikki tieto ole edes esillä. Museon arkistoissa on yhteensä mm. noin 800 A4-mapillista dokumentteja, 45 000 valokuvaa, 128 filmikelaa, rakennepiirrustuksia jne jne. Lisäksi erilaisia esineitä on varastoitu noin 5 000 kappaletta aina rakettimoottorin suuttimista työvoimana käytetyn keskitysleirin aterimiin. Eikä museon tiedon tarjonta rajoitu tietenkään vain vuosiin 1936–45. Jatkumona selvitetään sekä USA:n että Neuvostoliiton avaruusprojektien synty ja kehitys, ja kerrotaan, mikä vaikutus saksalaisilla oli noiden molempien maiden avaruusteknologian kehittymiseen. Tätä tarinaa avaruuden valloittamisen edistymisestä seurataan aina vuoteen 2000 asti. Peenemünden museon avaamisesta tuli kuluneeksi tämän vuoden toukokuussa 30 vuotta. Lisätietoa https://museum-peenemuende.de/ Teksti ja kuvat: Vesa Eskola Lue lisää Kaikki artikkelit 14.11.2026 Laivat Mikä on Merenkurkun ahkera, tuntematon ja viisivuotias? 11.11.2026 Matkailu Kesä 2027 tuplaa Tallink Silja Linen Visby-risteilyt 25.10.2026 Matkailu “Täs Hutongeilla” eli tuokio Pekingin muinaisilla kujilla 23.10.2026 Automatkailu Itä-Viron kiehtovat salaisuudet automatkailijalle – valtteina Sakan kartano ja koskematon luonto 19.10.2026 Tilaajille Hallo Ida – tien päällä VW-Idan kanssa eli kun tekoäly korvaa kartturin 18.10.2026 Matkailu Piilopuutarha Shanghain ydinkeskustassa on pojan rakkauskirje vanhemmilleen 18.10.2026 Matkailu Kurro – elämyksellinen ja huima kylpylähotelli on Itä-Viron uusi ylpeys 13.10.2026 Matkailu Rooman ihailua klassisen ympäristöystävällisesti 6.10.2026 Matkailu Pikapiipahdus Dolomiiteilla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 18.11.2026 Uutinen Hiiret aiheuttivat tuhansien eurojen vahingot katumaasturiin 18.11.2026 Koeajo Omoda 9 pelaa kiinalaisilla vahvuuksilla – hävyttömät varusteet ja piskuinen hintalappu 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 18.11.2026 Euro NCAP Škoda Peaq on huipulla myös turvallisuudessa – loppuvuoden Euro NCAP -tulokset jättikoosteessa 18.11.2026 Viikon arkistopoiminto Tapahtui klassikon edellisessä osassa: Audi A2 1.2 TDI oli niin superpihi, että vain 20 litran polttoainesäiliöstä riitti 600 kilometrille - ja tankin sai täyteen 16 eurolla! 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri? 16.11.2026 Lentokoneet Finnairin OH-LWA:lle tehtiin ensimmäisenä maailmassa vaativin huolto, joka Airbus A350:n huolto-ohjelmaan kuuluu - kone oli kaksi kuukautta Lufthansa Technikin hoivissa 13.11.2026 Autoilu Saako poliisi lavastaa tilanteen, jolla autoilija provosoidaan rikkomaan lakia? 13.11.2026 Liikenne Löytyikö viimein selitys sille, miksi tietyömaiden nopeusrajoitukset tuntuvat joskus syystäkin suhteettomilta? 11.11.2026 Autoilu Kuka korvaa, kun auto ottaa osumaa hidastetöyssystä? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen [päivitys] 13.11.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä tarkoittaa, jos linja-auto on mahuri?