Hopeisin siivin Helsingin yllä: DC-3 klassikkolentokone on väkevä elämys

Lento vanhalla DC-3:lla on väkevä elämys.

Helsingin taivaalla voi kesäisin bongata auringossa kiiltelevän kaksimoottorisen DC-3 liikennelentokoneen. Konevanhus on ilmailuperinnön säilyttämiseksi perustetun Airveteran Oy:n omistuksessa ja sitä operoi ja huoltaa vapaaehtoisvoimin DC-yhdistys ry, jolla on noin 3 000 jäsentä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomi osti koneen vuonna 1948

Finnish Airlinesin väreihin maalatun koneen rekisteritunnus on OH-LCH. Lentokone on valmistunut jouluaattona 1942 Douglas Aircraft Companyn Santa Monican tehtaalta Yhdysvalloissa. Alun perin koneen oli tilannut Pan American Airways, mutta sodan takia se otettiin palvelukseen Pohjois-Atlantin kuljetuslennostoon Maineen.

Syksyllä 1943 se siirrettiin Eurooppaan, mutta etulinjan tehtäviin se ei tiettävästi päässyt. Sodan loputtua kone jäi tarpeettomana seisomaan, kunnes se myytiin edullisesti Suomen valtiolle kesällä 1948.

Yli 16 000 konetta

DC-3 ylsi yhdessä sotilasversioidensa kanssa yli 16 000:een valmistettuun koneeseen ja oltuaan ensin kantavassa roolissa kuljetus- ja hyppykoneena sodassa. Konetyyppi kykeni mullistamaan vielä liikenneilmailunkin 1940-luvun loppuvuosina kuormankantokyvyllään, nopeudellaan ja kantamallaan.

Suomessa kone sai tunnuksekseen ensimmäistä kertaa OH-LCH ja aloitti lennot Aero Oy:n reitillä Malmi–Tampere-Vaasa. Vuonna 1960 kone purettiin varaosiksi, mutta otettiin kuitenkin uudelleen käyttöön vuonna 1963 rahtikoneena. LCH:n nimiin kirjattiin Finnairin viimeinen DC-3:lla lennetty aikataulunmukainen lento vuonna 1967 ja kone jäi taas seisomaan.

Kaksi konetta tallessa

Finnairin deeceekolmoset myytiin vuonna 1970 ilmavoimille kuljetuslentolaivueeseen, jossa LCH sai tunnuksen DO-11. Ilmavoimat käytti koneita vuoteen 1984 asti, osa museoitiin ja osa myytiin ulkomaille.

Airveteran onnistui kuitenkin vuonna 1986 ostamaan ja säilyttämään Suomessa kaksi lentokonetta, jotka saivat vanhat Finnairin aikaiset siviilirekisterinsä. OH-LCD on päätynyt Vantaan ilmailumuseoon ja OH-LCH on lentänyt siitä asti Malmilta.

DC-yhdistys ry:n jäsenet pääsevät lennoille omakustannushintaan. Lisää: www.dc-ry.fi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tekniikkaa

Runko ja siivet: alumiiniseosta, ohjainpinnat kangaspäällysteiset.
Moottorit: Pratt&Whitney R-1830 TwinWaspit (2 x 1 200 hv), 14-sylinteriset ilmajäähdytteiset tähtimoottorit, kolmilapaiset Hamilton-standard säätöpotkurit
Miehistö: 2, matkustajapaikkoja 19-32
Rungon pituus: 19,7 metriä
Siipien kärkiväli: 29,0 metriä
Siipipinta-ala: 91,7 m2
Tyhjäpaino: noin 8 200 kg
Maksimilentoonlähtöpaino: 12 200 kg
Maksimimatkalentonopeus: 161 kts (300 km/h)
Taloudellinen nopeus: 135 kts (250 km/h)
Sakkausnopeus: 59 kts (110 km/h)
Maksimikorkeus: 23 200 ft (7 100 metriä)
Maksimi toiminta-aika: 9 tuntia
Maksimi toimintamatka: 1 200 Nm (2 200 km)