Huoltoajo on sallittu – mutta tiedätkö koska ja kenelle?

Laki rajaa tarkkaan, mitä on sallittu huoltoajo.

Huoltoajo on aihe, joka aiheuttaa parran pärinää autoilijoiden ja muiden liikkujien keskuudessa. Keskeisiä harmeja ja epätietoisuutta sekä pysäköintivirhemaksuja aiheuttavia asioita on kaksi: koska huoltoajo on sallittua ja kenelle eli mistä syystä?

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti lupautui purkamaan monille autoilijoille epäselvää käytäntöä sen suhteen, mikä on aitoa huoltoajoa ja mitkä eri ehdot määrittävät huoltoajon sallittavuutta.

”Sekavia käsityksiä somessa”

Huoltoajo on Ruutin mukaan useille autoilijoille outo asia, ainakin jos on uskominen somealustoilla viljeltyjä sekavia käsityksiä.

– Näissä keskusteluissa on huomattavissa, että huoltoajosta puhutaan sellaisissakin tapauksissa, joissa ei todellisuudessa ole kyse huoltoajosta. Osalle tienkäyttäjistä näyttäisi tulevan yllätyksenä, että huoltoajo on melko tarkoin säänneltyä ja koskettaa sekä arki- että ammattiliikennettä.

Sallittua mutta vain liikennemerkillä

Ruutti muistuttaa, ettei huoltoajo ole mikään "vapaudut vankilasta -kortti", jolla yksittäinen tienkäyttäjä voi missä ja milloin tahansa perustella poikkeamista tieliikennelain (729/2018) säädöksistä.

– Huoltoajo on laissa varsin selkeästi rajattu ja määritelty.

Huoltoajo pitää aina erikseen sallia liikennemerkillä.

– Jos ei ole liikennemerkkiä, ei ole huoltoajoakaan, ajon tarkoituksesta riippumatta. Huoltoajo sallittu -liikennemerkki on määritelty tieliikennelaissa.

Sen seitsemän ehtoa

Laki rajaa tarkkaan, mitä on huoltoajo. Huoltoajolle on seitsemän perustetta.

Lakikielellä ”lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu:

1. kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä kuljetus silloin, kun se on välttämätöntä;
2. jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää;
3. sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut;
4. lasten kuljetus, jos yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi;
5. asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla;
6. ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus; tai
7. ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus.”

– Jos ajo ei ole mitään yllä mainituista, kyseessä ei ole huoltoajo. Ei edes silloin, kun huoltoajo on kyseisellä tieosuudella liikennemerkillä sallittu, Elias Ruutti toteaa.

Hän kiteyttää, että kummankin pääehdon on täytyttävä: huoltoajo on sallittu liikennemerkillä ja ajon tarkoitus vastaa huoltoajon määritelmää.

Herättää kysymyksiä

Huoltoajo nousee tienkäyttäjien parissa ja kansalaiskeskustelussa ajoittain esiin.

– Huoltoajolla on paljon yhteistä pysäyttämiseen ja pysäköintiin liittyvien sääntöjen kanssa, joista taas kysytään huomattavasti runsaammin.

Huoltoajosta kiinnostuneita Ruutti vinkkaa varaamaan riittävästi aikaa ja kertaamaan asioita kesällä 2020 voimaan tulleesta tieliikennelaista.

– Moni voi muistella vanhan tieliikennelain säännöksiä tai erehtyy googlailemalla vahingossa vanhan lain pykälien äärelle.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Väylävirasto