Ihanasti anonyyminä eli kun Venetsia piiloutuu karnevaalihumuun

karnevaali Venetsia Italia juhla tapahtuma karnevaalit

Venetsiassa aina helmi-maaliskuussa järjestettävät karnevaalit ovat muodostuneet kaupungin käyntikortiksi. Ensimmäisen kerran vuonna 1094 pidetystä kansanjuhlasta on tullut vuotuinen perinne.

Tunnelma on jännä. Yhden maailman historiallisesti viehättävämmän kaupungin vanhoilla vaaleakivisillä kujilla kävelee vastaan koreasti pukeutuneita ihmisiä toinen toistaan upeampiin naamioihin verhoutuneena. Aina ei voi edes tietää, onko vastaantulija mies vai nainen. Mystistä.

Tunnelman täydentää tietysti se, että kulissit tukevat kaikkea tätä. Venetsiassa ei huristele autoja kaduilla, ja lähes kaikki rakennukset ovat vanhoja. Historiallinen tunnelma suorastaan huokuu joka paikasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Läskitiistaita kohti

Vanhan ajan karnevaalit kestivät kuusi päivää päättyen pääsiäistä edeltävään ja 40 päivää kestävän suuren paaston alkuun eli läskitiistaihin eli laskiaiseen – italiaksi Martedi grasso. Noissa kemuissa tunnetusti tankattiin huolella. Turhan tiedon mestareille mainittakoon, että sana karnevaali tulee todennäköisesti sanoista carnem vale eli jäähyväiset lihalle. Paaston aikana kun ei lihaa saanut syödä.

Nykymuodossaan karnevaalit kestävät noin kaksi viikkoa, ja kyllä sielläkin tankataan, vaikka harva enää paastoamista harrastaakaan. Tosin, jos jaksaa vetää koko kahden viikon setin läpi, ainakin pieni paasto saattaa tuntua jopa hyvältä. Italialainen ruoka ei ole tunnetusti sitä kaikkein vähäkalorisinta.

Myös naamioiden käytölle on hyvä syynsä. Ennen ne tekivät ihmisistä tasa-arvoisia, luokka-arvot hävisivät naamioiden käytön ajaksi. Nykyisin naamioilla saavutetaan luonnollisesti samanlainen anonymiteetti. Ujokin ihminen voi riehaantua vapaasti naamion takana vapaasti.

Tekemistä riittää

Karnevaalien ajan Venetsiaan tulvii miljoonia turisteja ympäri maailmaa hämmästelemään tapahtumaa. Tai siis saapui. Koronan vuoksi karnevaaleja ei järjestetty lainkaan parina viime vuonna. Tänä vuonna karnevaalit ovat jälleen käynnissä, mutta suuret ihmismassat loistavat vielä poissaolollaan. Toki juhlijoiden määrää on myös rajoitettu. Tänä vuonna kaduilla on myös ollut selvästi vähemmän naamioihin pukeutuneita ihmisiä kuin yleensä. Olisikohan pitkällä maskipakolla jotain vaikutusta asiaan…

Monet saapuvat juhliin hyvin varustautuneina, tapahtumasta halutaan ottaa kaikki ilo irti. Paremman pään majoitus on varattu ajoissa, hieno puku on vuokrattu valmiiksi, osallistuminen ainakin yksiin tanssiaisiin on varmistettu ja oopperaliputkin on buukattu. Puhutaan siis varsin merkittävästä sijoituksesta, jopa muutamasta tuhannesta eurosta per henkilö. Yksistään lippu parempiin tanssiaisiin maksaa jo noin 500 euroa. Puvun vuokraan saa varata myös useamman sata euroa per päivä. Kyseessä on kuitenkin sellainen kerran elämässä tapahtuma, että se on monille satsauksen arvoinen.

Toki karnevaalista voi nauttia myös ilman suurta panostusta. Upeiden asukokonaisuuksien seuraamisessa kadulla riittää hupia pitkäksi aikaa. Taivaalle nousevat ilotulitukset ovat myös vapaata katsottavaa. Lisäksi kaduille riittää kaiken sortin katutaiteilijoita jonglööreistä, akrobaateista ja muusikoista aina teatteriesityksiin asti.

Yksi hyvä tapa nauttia karnevaaleista on myös harrastaa baarihyppelyä eli siirtyä sympaattisesti pikkubaarista toiseen nauttien jokaisessa pientä huikopalaa tyyliin tapas eli Venetsiassa cicchetti, juoden pienen lasillisen hyvää viiniä tai Aperol Spritzin ja keskustellen tuntemattomien kanssa. Tämä tunnetaan nimellä giro d’ombra tai andémo béver un’ombra. Ja myös makeaa saa tankata ennen paastoa mielin määrin. Suosiossa ovat etenkin eräänlaiset paikalliset munkit eli fritellet.

Ja yksi hyvä tapa päättää ilta on osallistua 90 minuuttia kestävään Venetsian oman pojan eli Vivaldin konserttiin. Vivaldia voi kuunnella Venetsiassa toki läpi vuoden, mutta karnevaalien aikaan järjestetään vielä erikseen omia konserttejaan. Neljä vuoden aikaa on luonnollisesti konserteista se suosituin.

Varaudu tungokseen

Juhlallisuudet alkavat ensimmäisenä karnevaaliviikonloppuna järjestettävällä veneiden paraatilla. Tämän jälkeen ruokakojut avataan. Suosituin tapahtuma kaikista on Pyhän Markuksen torilla järjestettävä Il Volo dell’Angelo -tapahtuma eli enkelin lento. Tapahtuma ei maksa mitään, joten tori on pakkaantunut täyteen ihmisiä.

Melkoiseen tungokseen saa varautua toki kaikkialla. Siksi myös paikasta toiseen siirtymiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, etenkin jos ylitettävänä on useampi kanaalin yli johtava silta. Sillat ovat pahimmillaan melkoisia pullonkauloja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Varo rahastusta

Ja kun suuresta kansanjuhlasta on kyse, siitä pyritään tietysti hyötymään. Venetsian turismille ja paikallisille hotelleille sekä ravintoloille karnevaalit ovat merkittävä tulonlähde. Myös pukuvuokraamot ovat luonnollisesti onnesta soikeana. Virallisen ohjelman puitteissa järjestetään myös teatteriesityksiä, kiertokävelyitä, risteilyjä, juhlallisia illallisia, naamiaisjuhlia, naamion tekoon liittyviä workshoppeja, aarrejahteja yms.

Virallisten ohjelmanjärjestäjien lisäksi liikkeellä on valitettavasti myös ”epävirallisia” yrittäjiä. Kannattaa käyttää maalaisjärkeä.

Historian havinaa

Historiallisesti Venetsian karnevaalit olivat parhaimmillaan 1600- ja 1700-luvuilla. Venetsia imi itseensä ihmisiä hunajan lailla ihmettelemään juhlallisuuksia. Myös viereisten maiden aateliset saapuivat koreissa asuissaan paikalle. Köyhät puolestaan pääsivät karnevaalien ajaksi edes hetkeksi pakoon muuten usein niin ankeaa arkea.

Sitten vuonna 1797 saapuivat ranskalaiset Napoleonin johdolla ja tekivät loput Venetsian tasavallasta. Ranskalaiset antoivat liittolaisensa Itävallan miehittää Venetsian tammikuussa 1798. Karnevaalihupi loppui lähes 200 vuoden ajaksi. Perinne palautettiin vasta 1979.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola