Kehno rengas pidentää jarrutusmatkaa – riski kuolonkolareihin merkittävä

Renkaat ovat olleet riskitekijä joka seitsemännessä henkilö- ja pakettiautoilijan aiheuttamassa kuolonkolarissa vuosina 2000–2020 eli vuosittain keskimäärin 27 kuolonkolarissa.

Syksyn tullen eli juuri nyt on syytä tarkastaa, millaiset kumitassut ovat oman auton alla. Kehnot tai sopimattomat renkaat ovat merkittävä riskitekijä liikenteessä.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) muistuttaa, että kuluneet renkaat ja matalat urat pidentävät jarrutusmatkoja sadekelillä ja märällä tiellä.

OTI muistuttaa mieliin, että renkaat olivat riskitekijä joka seitsemännessä henkilö- ja pakettiautoilijan aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000–2020 eli vuosittain keskimäärin 27 kuolonkolarissa.

Huonokuntoiset renkaat olivat mukana riskitekijöinä liki puolessa (46,3 %) näistä onnettomuuksista.

Sopimaton rengastus oli puolestaan mukana 31,2 %:ssa näissä kolareissa. Sopimaton rengastus tarkoittaa keliin sopimattomia renkaita, ominaisuuksiltaan erilaisia renkaita sekä ajoneuvoon sopimattomia renkaita.

Aiheuttajina vuosien 2000–2020 onnettomuuksissa olleiden henkilö- ja pakettiautojen ajo-ominaisuuksiin liittyvistä riskitekijöistä renkaat olivat mukana yli puolessa (52,8 %) tapauksista, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty taustoittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Auton käsittelyvirheet kostautuvat

OTI-vuosiraportti 2020 kertoo paljon kiinnostavaa henkilöautojen vakavien onnettomuuksien riskitekijöistä. Raportin taustalla on kattava aineisto eli Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet vuonna 2020.

OTIn raportin mukaan moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa tyypillisin välitön riskitekijä oli ajoneuvon käsittelyvirhe, kuten liian äkillinen ja voimakas ohjausliike tai virheellinen ajolinja. Myös ennakointi- ja arviointivirheiden sekä tahallisten tekojen osuus oli korkea.

Ennakointiin ja liikennetilanteisiin liittyvistä riskeistä suurin osa liittyi ajonopeuteen. Tällaisia esimerkiksi ylinopeuteen, olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden liian korkeaan nopeuteen liittyviä riskejä oli läsnä 49 %:ssa onnettomuuksista.

Renkaat myös riskitekijä

Yleisimmät renkaisiin liittyvät riskit olivat kuluneet renkaat (31 %), keliin sopimattomat renkaat (19 %) ja heikkokuntoiset nastarenkaat (16 %).

Ajoneuvojärjestelmien puute, esimerkiksi ajonvakautuksen puuttuminen, tunnistettiin taustariskiksi 30 %:ssa onnettomuuksista ja turvalaitteiden kuten turvavöiden käyttämättömyys 26 %:ssa onnettomuuksista.

Urasyvyys ratkaisee

Tieliikennelain mukaan henkilö- ja pakettiauton renkaiden pääurien on oltava vähintään 1,6 millimetriä syvät, mutta sadekelillä jo alle 4 mm urat alkavat heikentää auton ajo-ominaisuuksia merkittävästi.

– Renkaan vedenläpäisykyky heikkenee olennaisesti urasyvyyden pudotessa alle neljään milliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sitä pienemmällä urasyvyydellä olevilla renkailla varustettuna auto lähtee herkemmin vesiliirtoon, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Renkaan urasyvyys on helppo tarkastaa esimerkiksi kahden euron kolikolla.

– Jos kolikon hopeinen ulkokehä häviää sivusta katsottuna kokonaan renkaan pitkittäisuraan, on kulutuspintaa vielä riittävästi. Jos taas ulkokehää jää näkyviin, olisi rengas järkevää uusia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuluta renkaita tasaisesti

Auton rengassarja tulisi kuluttaa tasaisesti, jotta renkaat säilyvät keskenään tasalaatuisina.

– Käytännössä tämä onnistuu vaihtamalla säännöllisesti, noin 8 000–10 000 kilometrin välein, etu- ja takarenkaiden paikkaa – siis olettaen, että autossa on samankokoiset etu- ja takarenkaat, Vesalainen vinkkaa.

Hänen mukaansa monen autoilijan ajomäärillä riittää, että tämän kesän takarenkaat menevät ensi kesäksi eteen ja päinvastoin.

– Kun rengassarja kulutetaan tasaisesti, pystytään sillä ajamaan turvallisesti pidempään ja uusimistarpeen tullessa kohdalle saadaan autoon alle taas neljä uutta, keskinäisiltä ominaisuuksiltaan samanlaista, rengasta.

Paremmat renkaat taakse

Vesalaisella on selkeä kanta myös renkaiden sijoitteluun.

– Mikäli syystä tai toisesta päätyy hankkimaan vain kaksi uutta rengasta, tulisi paremmat renkaat asentaa auton vetotavasta riippumatta aina takapäähän, Vesalainen neuvoo.

– Joidenkin nelivetoautojen kohdalla saatetaan käyttöohjekirjassa neuvoa toisin teknisten ongelmien välttämiseksi. Selvästi paremmat renkaat auton etu- kuin takapäässä ovat kuitenkin turvallisuusriski myös nelivetoautossa, joten tällaisissa autoissa on ensiarvoisen tärkeää, että rengassarja kulutetaan tasaisesti ja sitten kerralla uusitaan kaikki neljä rengasta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähde: OTI-vuosiraportti 2020, Autoliitto