Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin matalimpia – kertoo tutkimus

Suomessa nopeusrajoituksia noudatti syyskuussa 2021 toteutetun seurannan mukaan noin 44 % henkilö- ja pakettiautoista.

Suomessa nopeusrajoituksia noudatti syyskuussa 2021 toteutetun seurannan mukaan noin 44 % henkilö- ja pakettiautoista. Tiedot ilmenevät 19 EU-maata kattavasta tuoreesta tutkimuksesta ja sen Suomen raportista.

Tutkimuksen mukaan keskinopeus on nopeusrajoitusta korkeampi 80 km/h nopeusrajoituksen teillä sekä 100 km/h nopeusrajoituksen moottoriteillä.

Korkeampia nopeusrajoituksia kuitenkin noudatettiin paremmin kuin matalimpia nopeusrajoituksia.

Automaattisesti kerättyä nopeustietoa

Nopeusaineisto poimittiin ns. LAM-pisteistä. Suomessa on noin 500 Fintrafficin ylläpitämää liikenteen automaattista mittauspistettä (LAM), jotka toimivat jatkuvasti. LAM-pisteet sijaitsevat maanteillä ja siellä etupäässä pääteillä.

Mukaan otettiin syyskuun 2021 havainnot yhteensä 312 mittauspisteestä.

Mittauspiste tunnistaa ajoneuvon tyypin ja nopeuden tiehen upotetun induktiosilmukan avulla. LAM-pisteet tallentavat ajonopeuden 1 km/h tarkkuudella.

Maantieajon tyypillisiä teitä

Mittauspisteet valittiin seuraavilla perusteilla:

• Nopeusseurantaan sopiva mittauspiste, ei erikoispiste kuten raja-asema
• Pysyvä nopeusrajoitus tai talvirajoitus, ei vaihtuvaa nopeusrajoitusta
• Sama nopeusrajoitus molempiin ajosuuntiin
• Yli 500 metrin etäisyys lähimpään automaattiseen nopeusvalvontapisteeseen
• Nopeustietoa vähintään 20 päivältä syyskuussa 2021
• Ei tiedossa olevia tietöitä, eikä usean peräkkäisen päivän jaksoja syyskuussa, jolloin keskinopeus on merkittävästi tavallista alempi (10 km/h tai enemmän), mikä voi olla merkki tietyöstä

Mukaan valitut mittauspisteet kattavat hyvin päällystettyjen maanteiden eri nopeusrajoitukset, sillä maanteiden liikennesuoritteesta noin 90 % ajetaan näillä tietyypin ja nopeusrajoituksen yhdistelmillä.

Kaksivuotinen tutkimushanke

Euroopan unionin kaksivuotinen Baseline-tutkimushanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja silloin on tarkoitus julkaista myös 19 maan tiedot yhdistävä raportti. Baseline-tutkimushankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja rahoittivat Euroopan Komissio, Traficom, Väylävirasto ja VTT. Raportti Suomen osuudesta on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: VTT 9/2022: Tieliikenneturvallisuusindikaattoritietojen kerääminen – Baseline-tutkimushanke