Korkeampia nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin kuin matalimpia

Suomessa nopeusrajoituksia noudatti syyskuussa 2021 toteutetun seurannan mukaan noin 44 % henkilö- ja pakettiautoista.

Suomessa nopeusrajoituksia noudatti syyskuussa 2021 toteutetun seurannan mukaan noin 44 % henkilö- ja pakettiautoista. Tiedot ilmenevät 19 EU-maata kattavasta tuoreesta tutkimuksesta ja sen Suomen raportista.

Tutkimuksen mukaan keskinopeus on nopeusrajoitusta korkeampi 80 km/h nopeusrajoituksen teillä sekä 100 km/h nopeusrajoituksen moottoriteillä.

Korkeampia nopeusrajoituksia kuitenkin noudatettiin paremmin kuin matalimpia nopeusrajoituksia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Automaattisesti kerättyä nopeustietoa

Nopeusaineisto poimittiin ns. LAM-pisteistä. Suomessa on noin 500 Fintrafficin ylläpitämää liikenteen automaattista mittauspistettä (LAM), jotka toimivat jatkuvasti. LAM-pisteet sijaitsevat maanteillä ja siellä etupäässä pääteillä.

Mukaan otettiin syyskuun 2021 havainnot yhteensä 312 mittauspisteestä.

Mittauspiste tunnistaa ajoneuvon tyypin ja nopeuden tiehen upotetun induktiosilmukan avulla. LAM-pisteet tallentavat ajonopeuden 1 km/h tarkkuudella.

Maantieajon tyypillisiä teitä

Mittauspisteet valittiin seuraavilla perusteilla:

Nopeusseurantaan sopiva mittauspiste, ei erikoispiste kuten raja-asema
Pysyvä nopeusrajoitus tai talvirajoitus, ei vaihtuvaa nopeusrajoitusta
Sama nopeusrajoitus molempiin ajosuuntiin
Yli 500 metrin etäisyys lähimpään automaattiseen nopeusvalvontapisteeseen
Nopeustietoa vähintään 20 päivältä syyskuussa 2021
Ei tiedossa olevia tietöitä, eikä usean peräkkäisen päivän jaksoja syyskuussa, jolloin keskinopeus on merkittävästi tavallista alempi (10 km/h tai enemmän), mikä voi olla merkki tietyöstä

Mukaan valitut mittauspisteet kattavat hyvin päällystettyjen maanteiden eri nopeusrajoitukset, sillä maanteiden liikennesuoritteesta noin 90 % ajetaan näillä tietyypin ja nopeusrajoituksen yhdistelmillä.

Kaksivuotinen tutkimushanke

Euroopan unionin kaksivuotinen Baseline-tutkimushanke päättyy tämän vuoden lopussa, ja silloin on tarkoitus julkaista myös 19 maan tiedot yhdistävä raportti. Baseline-tutkimushankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja rahoittivat Euroopan Komissio, Traficom, Väylävirasto ja VTT. Raportti Suomen osuudesta on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: VTT 9/2022: Tieliikenneturvallisuusindikaattoritietojen kerääminen – Baseline-tutkimushanke

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy